S Albanialaista islamia pidetään konservatiivisemman islamin piirissä kauheana

Albania on ainoa muslimienemmistöinen Euroopan valtio. Muslimeja on 58,8% väestöstä. Albanian (ja Balkanin) islam eroaa turkkilaisesta tai arabimaiden islamista siinä määrin, että sitä pidetään islamin konservatiivisimpien suuntausten piirissä lähetysalueena, ja Saudi-Arabia onkin investoinut useiden moskeijoiden (joita on yhteensä yli 700) rakentamista Albanian eri osiin.

Ylivoimaisesti suurin osa Albanian muslimeista on sunnimuslimeja. Bektashimuslimeja on parikymmentä prosenttia. Suuntaus syntyi nykyisessä Turkissa 1500-luvulla, mistä syystä sitä pidetään ainoana Euroopan alueella syntyneenä islamin suuntauksena. Se on sufilaisuuden suuntaus, joka levisi laajalle Ottomaanien valtakunnassa. Kun Kemal Atatürk kielsi sen Turkissa 1920-luvulla, se siirsi toimintansa painopisteen Albaniaan, joka onkin koko maailman bektashi-muslimien keskuspaikka.  Bektashilaisella suuntauksella on monia yhtäläisyyksiä, kuten kokeneen hengellisen ohjaajan (“baba”) rooli, islamin mystisten suuntausten kanssa,. Sillä on yhtäläisyyksiä myös muiden uskontojen kanssa, kuten kristityiltä omaksuttu yhteisen leivän jakaminen ja syntien tunnustaminen, mikä selittyy suuntauksen islamilaisittain epäortodoksisesta ja mystisestä Koraanin ja Sunnan tulkinnasta käsin. Sillä ei ole omaa oppiperustaa, vaan säännöt ja rituaalit riippuvat hengellisestä ohjaajasta. Bektashimuslimit eivät edellytetä esimerkiksi naisten hunnuttamista eivätkä rukoile arabiaksi.

[Näin oli lausuttu Vartija-lehdessä 2.6.2922 julkaistussa Ismo Pellikan kirjoittamassa artikkelissa Havaintoja Albanian uskontotilanteesta.]

[Albania on ollut useammassa suhteessa eräänlainen haukkumasana. On myönteistä, että maasta ja maan kulttuurista saa lukea myönteisiäkin asioita.]

[Harvoin sitä kuitenkaan oikeasti muuten kuulee liberaalilta kannalta katsottuna myönteistä uusista islamista.]