Metsäpäästäinen ei suinkaan ole ainoa lentokyvytön nisäkäs, joka kaikuluotaa. Todisteita on kertynyt muutamalta muulta päästäislajilta sekä kolmelta lajilta Madagaskarilla eläviä tanrekkeja. Myös jyrsijöistä ainakin unihiirien tiedetään kaikuluotaavan. Epäilyjä siitä on esitetty myös unikekojen, syyrianhamsterien, metsämyyrien ja laboratoriorottien kohdalla. Lisäksi tunnettuja kaikuluotaajia ovat tietenkin valaat ja delfiinit. Linnuista kaikuluotausta käyttävät rasvakehrääjät (Steatornis caripensis) ja meikäläiselle tervapääskylle sukua olevat salangaanit ja pikkusalangaanit. Esiintyminen näin kaukaista sukua toisilleen olevilla eläimillä kertoo, että kaikuluotaus kehittyy melko helposti eläimillä, joilla on sille käyttöä.
[Näin oli lausuttu Maija Karalan Erään planeetan ihmeitä -blogissa 5.4.2023 julkaistussa merkinnässä Hölynpölyä Dinosauruspuistossa: miksi kaikuluotaavia eläimiä on, mutta telepaattisia ei?.]
Kaikuluotaukselle onkin oikeastaan enemmän käyttöä kuin telepatialle, joka olisi todellisuudessa varsin rajallinen kommunikointimuoto toisin kuin fantasiassa.
VastaaPoistaIhminenkin voi periaatteessa oppia kaikuluotaamaan. Yleensä kuitenkin yksilön tarve tuollaisen opettelulle johtuu sokeudesta tai vahvasta heikkonäköisyydestä.
Poista