S Kaikkien vitsit eivät ole samanarvoisia

Ylelle työskentelevä koomikko André Wickström on tämän tästä herättänyt sosiaalisessa mediassa huomiota ärhäköillä kommenteillaan, mutta tänään ote lipesi sen verran pahasti, että Twitter sulki hänen tilinsä tappouhkauksen vuoksi. Toinen Yle-koomikko Jukka Lindström jakaa Wickströmin viestiketjun ja hehkuttaa kirjoittajaa. Kolmas Yle-koomikko Iikka Kivi kääntelee tappamisuhkausta vitsiksi.

[Näin kuuluu tiivistelmä Suomen uutisissa 27.6.2023 julkaistussa uutisartikkelissa Mitä ihmettä? Yksi Yle-koomikko uhkailee ampumisella, toinen Yle-koomikko hehkuttaa uhkailijaa, kolmas Yle-koomikko puolustelee: ”valheellinen dramatisointi”.]

[Tässä täytyy lopuksi minun myös siteerata George Orwellin kuuluhkoa kertomusta Eläinten vallankumous (Animal Farm): "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin  toiset."]

[PS. Iikka Kivi oli aikoinaan eli vuosia sitten pitänyt mainiota peliarvostelublogia nimeltä Nimmari pelaa, mutta sitten hän ilmeisesti huomasi, ettei voi saavuttaa palkan maksavan kulttuurieliitin jäsenten suosiota ei-oikeaoppisella huumorilla. Huumorin pitää Suomessa olla ortodoksista eli oikeauskoista.]

S Tom Hanks kustantajille: jättäkää klassiset tekstit rauhaan

Hanks liittyy Sir Michael Morpurgon kaltaisten kirjallisuuden suurmiesten joukkoon, jotka viime kuussa kehottivat kustantajia ”jättämään klassiset tekstit rauhaan ja lopettamaan niuhottamisen”.

”Mielestäni on todella tärkeää, että lapset lukevat kirjoja ja tietävät, milloin ne on kirjoitettu. Dickensin ja Shakespearen uudelleenkirjoittamista ei voi sallia ihmisten mieliksi”, hän lisäsi. 

[Näin oli lausuttu Kansalainen-verkkosivustolla 12.5.2023 julkaistussa Nina Metsälän kirjoittamassa uutisartikkelissa Amerikkalaisnäyttelijä Tom Hanks kehottaa kustantajia lopettamaan kirjallisuussensuurin: ”Antakaa minun itse päättää, mistä loukkaannun ja mistä en”.]

S David Mbing tuntee elinkeinoministeri Junnilan hyvin

Suomeen vuonna 2005 muuttanut David Mbing tuntee Vilhelm Junnilan hyvin. Nykyisin he ovat myös puoluetovereita Naantalin kaupunginvaltuustossa.

[Näin oli kuulunut kuvateksti Helsingin sanomat -lehdessä 19.6.2023 julkaistussa Jonna Röngän kirjoittamassa uutisartikkelissa Ministeri Junnila on nyt kaikkien huulilla koti­kulmillaan – Yllättäen esiin nostetaan unohdettu uusnatsi 1970-luvulta.]

S "OSA 1: Totuus, sensuuri ja itsesensuuri"

Tuskin maltan odottaa, uusin kirjani tulee painosta noin viikon päästä.

Teoksen nimi: Sananvapaus, rakastettuni. Kustantaja Terra Cognita, sivuja 264. Ohessa sisällysluettelo kutakuinkin lopullisessa muodossaan.

[...]

OSA 1
Totuus, sensuuri ja itsesensuuri

  2 Sananvapaus on totuuden puolella
  3 Tapaus David Hume
  4 Sananvapaus on muutakin kuin sensuurin puutetta
    Laatikko 1: Mikä keskusteluilmapiiri?
    Laatikko 2: Sananvapautta amerikkalaisittain 

[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 7.3.2023 julkaistussa merkinnässä Sananvapaus, rakastettuni.]

S Heikon rooliin antautuminen on Venäjän naapureille vaaraan asettumista

Pitää muistaa, että Vladimir Putin halveksii heikkoja ja käyttää heitä hyväkseen. Vahvoja hän testaa, mutta kunnioittaa. Heikon rooliin antautuminen on Venäjän naapureille vaaraan asettumista. Sitä ei kannata tehdä.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 18.3.2023 julkaistussa Mika Aaltolan kirjoittamassa kolumnissa Selviytyminen on Suomen idea.]

S Demarit elävät Vihreiden kustannuksella

Meillä on ollut neljä vuotta käytäntö, että demari-ikäiset elävät katteettomalla elintasolla velaksi ja jättävät velat vihreiden kohorttien taakaksi. En oikein ymmärrä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet. 

[Näin oli lausuttu Vihreiden Grand Old Manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran blogissaan 17.4.2023 julkaistussa merkinnässä Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi.]

S Viholliskuva Venäjästä

En koe kuitenkaan tuota vihollisen joukkojen ryhmittämistä rajalle minään ongelmana. Siellähän ovat demonstroimassa ja signaloimassa sitä, että Venäjä on - ja on aina ollut - enemmän tai vähemmän meidän vihollisemme.

[Näin oli lausuttu Jukka Aakulan Kansankokonaisuus-blogissa 22.2.2023 julkaistussa merkinnässä Venäjän joukot Suomen rajalla.]

S Viro sekä Suomen akateeminen nuoriso

Kuten tiedämme, Viron ihmismenetykset toisessa maailmansodassa käsittivät jopa viidenneksen väestöstä. Ei tässä kyllin, kymmenientuhansien ihmisten oppivuodet Siperiassa ja heidän ihmisoikeuksiensa polkeminen kotimaassa liittyivät kansallisuuspolitiikkaan, jonka ilmeinen tarkoitus ja tulos oli kantakansallisuuden syrjäyttäminen heidän omassa maassaan.

Silti valloittaja ei kyennyt saavuttamaan sisäistä herruutta. Kokemukseni mukaan Virossa säilyi aina elävänä käsitys siitä, että vuoden 1940 ”vallankumous” oli yhtä falski käsite, kuin Suomen vallankumous ja ”kansanhallituksen” perustaminen joulukuun alussa 1939.

Merkille pantavaa on, että Suomen akateemisen nuorison keskuudessa näillä molemmilla asioilla oli kuitenkin hyvin huomattavaa kannatusta sitten 1970-luvulla -ei toki vielä sodan aikana…

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 28.3.2023 julkaistussa merkinnässä Stalinin jälkeen, jossa käsitellään Jaan Krossin vuodelta 1988 olevaa käsikirjoitusta Syvyydestä (Väljakaevamised).]

S Isänmaallinen ulkomaalaistaustainen nainen, osa 1

Kahdeksan vuotta Suomessa asunut suomalais-iranilainen nainen ei halua esiintyä omalla nimellään. Hän haluaa kuitenkin osallistua haastatteluun ja poliittiseen vaikuttamiseen, sillä hän pitää suomalaista maahanmuuttokeskustelua epäterveenä.

– Olen äänestänyt jo useissa vaaleissa. Ääneni on mennyt perussuomalaisille, sillä puolue on ainut, jolla on järkevä ote maahanmuuttopolitiikkaan ja siihen, miten sitä tulisi muuttaa. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on Suomen kannalta haitallista. Se satsaa resursseja maahanmuuttajiin, jotka eivät halua hyväksyä suomalaisia arvoja ja lakeja.

– Maahanmuuttopolitiikka on myös haitallista niille maahanmuuttajille, jotka haluavat integroitua. Se lisää kahtiajakautuneisuutta. Mielestäni sosiaaliturvaa pitää muuttaa niin, että se on enemmän velvoittava ja esimerkiksi osin kansalaisuusperusteinen.

[Näin oli lausuttu Suomen uutisissa 31.3.2023 julkaistussa Heli-Maria Wiikin kirjoittamassa artikkelissa Maahanmuuttajatkin äänestävät nyt perussuomalaisia: ”Poliittisen eliitin tulisi tiedostaa maahanmuuton ongelmat eikä sortua populistisiin heittoihin äänestäjien valloittamiseksi”.]

[Tässä on hyvä huomio. Nk. vastuulliset puolueet ajavat vain niiden ulkomaalaistaustaisten Suomen asukkaiden asiaa, jotka eivät joko halua kotoutua tai kykene kotoutumaan maahamme ja suomalaiseen kulttuuriin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kokoomuskin, vaikka hyvin ymmärtää sen, että tarvitaan yhteiskunnassa yhteisen kakun leipojia, niin ei kuitenkaan ymmärrä sitä, että notkujia taas tarvitaan mahdollisimman vähän.]

S Halla-ahon tuoreempi harmaus

Halla-ahon ääni on saavuttanut ihanteellisen täysharmaan balanssin. Hän on ilmeettömämpi kuin viikon kylmätiskillä lojunut lahna. Halla-aho tuo mieleen koulukaverin, joka abiristeilyllä haluaisi keskustella Tolkienin Keski-Maan kunnallispolitiikasta, kun muut yrittävät bailata.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 22.6.2023 julkaistussa Seppo Varjuksen kirjoittamassa kolumnissa Älkää ivatko Olli Rehniä – presidentin­vaaleista on tulossa harmaiden herrojen kokoontumis­ajot.]

S Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitukset ovat naispitoisuudessaan kuin kaksi marjaa

Sanna Marinin (sd.) väistynyttä hallitusta on kuvailtu pitkin maailmaa nuoreksi ja naisvetoiseksi. Heti nimittämisensä jälkeen esimerkiksi arvostettu talouslehti Forbes kuvaili hallitusta näin: ”Suomen uusi hallitus on nuori ja sitä johtavat naiset”.

Ääni on muuttunut kellossa, kun puhutaan Petteri Orpon (kok.) hallituksesta. The Guardian otsikoi uudesta hallituskoalitiosta näin: ”Suomen kaikkien aikojen oikeistolaisin hallitus leikkaa kulutusta ja maahanmuuttoa”

Ei sanaakaan nuorista poliitikoista tai naisista.

Ehkä olisi voinut niistäkin mainita, sillä Orpon hallituksessa on yhtälailla Marinin hallituksen tavoin 12 naista ja vain seitsemän miestä. Lisäksi Orpon hallitus ei ole keski-iältään kovin paljon edeltäjäänsä iäkkäämpi.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 23.6.2023 julkaistussa Jari Strömbergin kirjoittamassa uutisartikkelissa Uusi hallitus ja sen edeltäjä ovat kuin samasta puusta veistettyjä – jos ei katsota puoluejakaumaa tai hallitusohjelmaa.]

[Minusta on hienoa, että asiasta on kirjoitettu Ylellä. Tämä on liberaalia.]

S Islamilaiset kotiäidit kotoutuvat kaikkein huonoimmin

Eniten olen ajatellut Ujuni Ahmedin muistoja luettuani asiaa, josta on ihan älyttömän vaikea puhua. Kerron sen kuiskaten: se on maahanmuuttajaäitien rooli.

Monet ovat kotiäitejä: Lapsia on paljon. Valtava homma. Ja silti he tekevät ihania ruokia. Sankariäidit.

Ei se ole aina heidän oma valintansa.

[...]

Minä mietin, että kotiäidit kotoutuvat kaikkein huonoimmin. Eivät opi kieltä. Eivät saa suomalaisia ystäviä. Eivät löydä paikkaansa uudessa maassa.

Se vaikuttaa lapsiin. Siihen, miten lapset oppivat suomen kielen. Siihen, miten jyrkkä on kahden kulttuurin kuilu, jossa lapset kasvavat. Kun nuoret opiskelevat tai pitävät hauskaa, kotona odottaa äiti, joka yhä vain itkee vanhan kotimaan perään.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 16.4.2023 julkaistussa Anna-Stina Nykäsen kirjoittamassa kolumnissa Tämä on liian vaikea aihe.]

[Maahanmuuttajien jako kahtia "tavallisiin" ja "varsinaisiin" maahanmuuttajiin ei ole pelkästään vitsi. Valtamediassa ja kulttuurieliitin piirissä on käsittääkseni tehty tällainen jako. Hollantilaista kristinuskotaustaista valkoista maahanmuuttajaa ei kohdella juurikaan maahanmuuttajana näissä piireissä. Tämä johtuu siitä, että sellaisessa maahanmuuttajassa ei ole sellaisia piirteitä, joita pitäisi erityisesti suvaita: alkuasukkaita tummempi iho, vaikeuksia tai haluttomuutta kotoutua, ylimielinen asenne alkuasukkaita kohtaan, halu miekalla valloittaa maailma omalle ideologialle, ajatus että länsimaiset naiset ovat kaikki huoria, joita voi kohdella miten tahansa. Nämä ihmiset eivät edes pidä Elisabeth Naucléria Suomen ensimmäisenä ulkomaalaisperäisenä kansanedustajana.]

S Myös RKP:n sisällä on perussuomalaishenkisiä ihmisiä

RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds kritisoi Ylen haastattelussa puoluejohtoa, erityisesti puolueen puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia vastakkainasettelun lietsomisesta.

Torvaldsin mukaan puolueen tulee muistaa, että myös RKP:n sisällä on sympatiaa perussuomalaisille arvoille.

– Kyllähän myös meidän puolueessamme on ihmisiä, jotka haluavat sellaista politiikkaa.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 21.6.2023 julkaistussa Jimi Holmbergin ja
Emmi Siljamäen uutisartikkelissa Näistä syistä RKP meni hallitukseen.]

[No nyt minun ei sitten enää tarvitse kuvitella, että RKP on puolue, jonka jäsenistö kokonaisuudessaan on luopunut kognitiivisista toiminnoistaan.]

[Lisäksi täytyy sanoa, että minua kovasti on naurattanut Helsingin sanomat -lehdessä 23.6.2023 julkaistu Petja Pellin kirjoittama uutisartikkeli Rkp:stä hallitus­ohjelman vuoksi eronneet poliitikot purkavat pettymystään: ”Tosi räikeää tehdä näin”, jossa myös ao. lehden toimituskunta pääsee mutkan kautta purkamaan itkuisia tuntojaan.]

S Neuvostoliitossa ei sopinut tehdä kauhuelokuvia, koska sen halitsijat olivat hirviöitä

Neuvostoliitossa ei tehty kauhuelokuvia. Materialistinen maailmankuva ei tunnustanut minkään yliluonnollisen olemassaoloa, ja koska pääoman ja työn välinen ristiriita oli kommunismissa kumottu, ei yhteiskunnassa ollut mitään perustavanlaatuista epäkohtaa, josta kauhu olisi voinut kummuta. Voisi ehkä sanoa, että kommunismi itse oli tällainen epäkohta, mutta kun hirviöt ovat vallassa, ei hirviöistä saa tehdä elokuvia.

[Näin oli lausuttu Elitisti-sivustolla 23.6.2022 julkaistussa Matti Erholtzin kirjoittamassa arvostelussa vuodelta 1968 olevasta elokuvasta Ivan Kupalon ilta (Вечер накануне Ивана Купала).]

[PS. Stalin oli kyllä väittänyt Neuvostoliiton jo hänen aikanaan eläneen kommunismissa, jolla tarkoitetaan sosialistisen välivaiheen jälkeistä ihanneyhteiskuntaa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa ja jossa toteutuu periaate " jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan". Näin Stalin oli vienyt neuvostokansalaisilta tulevaisuuden toivon. Ilmeisesti Stalinin vuonna 1953 tapahtuneen kuoleman jälkeen hänen väitteensä vaiettiin. Wanhan marxilaisen ajatuksen mukaan valtio, joka on luokkasorron väline, kuoleutuu kommunismiin siirtymisen yhteydessä. Siihen liittyen, Stalinin kaudella Neuvostoliitossa myös oli väitetty, että valtio kuoleutuu valtion maksimaalisen vahvistumisen kautta. Eli minun kantani on, että kommunismi yhteiskunnan "lopullisena" tilana ei suinkaan ole epäkohta. Vaan että kommunistinen puolue on sellainen.]

S Kommunisteille hurrattiin aivan samanlaisista asioista kuin myöhemmin natseille

Maksim Gorki oli vuonna 1917 vielä kapinallinen, joka ei kumartanut muita kuvia kuin omaa idoliaan ylpeästä ihmisestä, luovasta yksilöstä. Hän tuomitsi silloiset vallankumouksellisten päättömät mellakat ja lausui, että Lenin sai Venäjän kansan mukaansa antamalla sille luvan käyttäytyä häpeällisesti. Aivan samoinhan Hitlerille sittemmin hurrattiin samanlaisista ansioista.[...] 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 12.4.2023 julkaistussa merkinnässä Kanukoinnin kysymyksiä.]

S Toimittajilta unohtui tehokas katuminen

Journalistien käyttäytymistä oli vaikeampi ymmärtää. Asia tuli poikkeuksellisen räikeästi esille niin sanotussa hihamerkkijutussa (ks. Vihavainen: Haun pöyristyttäisiinkös tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ). Viattomasta eduskunta-avustajan pikku pakinasta leivottiin valtava skandaali, joka levisi kansainväliseksi ja jota kotimaiset ns. laatulehdet levittivät estottomasti. Niin sanottua tehokasta katumusta ei ole kuulunut näihin päiviin saakka.

Oli selvää, ettei kyseessä ollut tyhmyys, vaan sen sijaan avoimen kyyninen ihmisten harhaanjohtaminen. Tulos luultavasti hämmästytti iloisesti myös ne, jotka sen olivat saaneet aikaan. Tässähän oli onnistuttu lyömään vihollista oikein olan takaa. Saasta oli ainakin jossain määrin tarttunut ja sitä hierottiin sen jälkeen systemaattisesti. Aina siitä jotakin tarttuu, tiesivät alan miehet jo 1800-luvulla.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 23.6.2023 julkaistussa merkinnässä Mielikuvapolitikointia.]

S Bätman-pykälä tulossa Suomen lakiin

Hallitus aikoo kriminalisoida Suomen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisen ja Suomen päätöksentekoa tai yhteiskunnallisia oloja koskevan perättömän tiedon levittämisen, kun ne tapahtuvat vieraan valtion hyväksi ja toiminta on järjestelmällistä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 21.6.2023 julkaistussa Elli Suutarin kirjoittamassa uutisartikkelissa Hallitus aikoo puuttua Venäjän hybridi­vaikuttamiseen kovin ottein – Rikos­lakiin kaavaillaan ”Bäckman-pykälää”.]

[Tämä pykälä varmaankin tulee saamaan taakseen Suomen alkuasukkaiden mittavan enemmistön.]

S Uusi luokka

Yksinvaltaiset järjestelmät tuottavat suuren vallasta eristettyjen kastin. Kiinassa eristys on konkreettistakin. Vahvalta ja tehokkaalta näyttänyt järjestelmä voi romahtaa hetkessä, kun kastijärjestelmä ja kova kuori murtuvat. Yksinvaltaisissa maissa kansasta kumpuava perusteltukin kritiikki on systeeminen riski.

Kun kiinalaiset vastustavat kommunistisen puolueen koronalinjaa, he vastustavat myös puoluetta, sillä puolue kohotti pandemialinjan luottamuskysymykseksi. Jos haluat järkevää koronapolitiikkaa, annat epäluottamuslauseen Kiinan päättäjille.

Vastaavasti: jos vaadit Iranissa oikeudenmukaisuutta naisille, tulet antaneeksi epäluottamuslauseen uskonnollisille johtajille kaikessa. Jos vaadit Venäjällä kohtuutta – rauhaa –, annat epäluottamuslauseen maan korruptoituneelle valtaeliitille.

Demokratioissa perusteltu kritiikki toimii voimana, joka kehittää.

[Näin oli lausuttu Helsingin Sanomat -lehdessä 1.12.2022 julkaistussa Paavo Raution kirjoittamassa kolumnissa Yksinvaltaiset maat joutuivat yhtäkkiä ja yhtä aikaa vaikeuksiin.]

[I PS. Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni  Demokratian seitsemän etua verrattuna diktatuuriin.]

[II PS. Milovan Ðilas -niminen montenegrolainen jugoslavialainen kommunisti kirjoitti monta vuosikymmentä sitten kirjan Uusi luokka, jossa hän arvosteli työläiset alleen painanutta kommunistista puoluetta.]

S Venäjän virallinen media hirmustui Halla-ahon nimityksestä Suomen eduskunnan puhemieheksi

Halla-ahon valinnasta Suomen eduskunnan puhemieheksi on uutisoitu muun muassa venäläisellä dzen.ru-sivustolla. RT:n uutisessa Halla-ahon kuvaillaan tilanneen tammikuussa ukrainalaisen kranaatin hylsyyn merkinnän ”Suomen vapauden puolesta”. Lisäksi sivusto uutisoi Halla-ahon kommentoineen asiaa Facebookissa kirjoittamalla, että ”kaikki mikä edesauttaa venäläisten sotilaiden tappamista, on oikein ja tarpeellista”.

– Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov tuomitsi Halla-ahon kommentit ja sanoi, että toisen valtion kansalaisten murhaamiseen kehottaminen herättää vain inhoa, RT:n uutisessa kerrotaan.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 21.6.2023 julkaistussa Heini Särkän kirjoittamassa uutisartikkelissa Venäjän media raivostui Jussi Halla-ahon nimityksestä puhemieheksi.]

[Täytyy sanoa: "HAHA HAHAHA". Kun ajattelee, että Venäjä on vuodesta 2014 ja hiukan pontevammin vuodesta 2022 tappanut aloittamassaan sodassa ukrainalaisia sotilaita ja murhannut, kiduttanut ja raiskannut ukrainalaisia siviileitä, niin Russia Todayn kannanottoa voisi pitää surkuhupaisana ellei tietäisi, että ovat oppinsa saaneet Joseph Goebbelsiltä.]

[...Venäläiset sotilaat ovat Ukrainassa harjoittaneet myös laajamittaisesti ryöstelyä. Ja ukrainalaisia sotavankeja Venäjän edustajat ovat usein kiduttaneet.]

[Siteeraan tässä vielä lopuksi ao. Halliksen Facebook-kirjoitusta:]

Sota on Venäjän aloittama ja ylläpitämä. Sota loppuu vasta, kun venäläisiä sotilaita on tapettu niin paljon, että sodan jatkaminen muuttuu Venäjän hallitsijoille poliittisesti tai sotilaallisesti mahdottomaksi. Siispä venäläisten sotilaiden tappaminen on hyvä asia, ja ukrainalaisia tulee auttaa tappamaan heitä.

S Teksti on ajattelun työväline

Pidän tekstistä, koska se on ajattelun työväline. Kirjoittaminen on hitaampaa kuin puhuminen, ja jokaista sanaa voi siksi miettiä pidempään.

Usein en oikein tiedä, mitä mieltä asioista olen, ja teksti mahdollistaa suunnan hakemisen ja eksymisen. Ääneen sanottu taas pakottaa kulkemaan jämäkästi yhteen suuntaan ja hakemaan perusteluja sille, mitä on jo ääneen sanonut, vaikka tajuaisi olevansa väärässä.

Teksti kutsuu ajattelemaan, jäsentelemään tietoa ja haparoimaan.

Tekstini syntyvät harvoin kivuttomasti. Kirjoituspuuhiin ryhtyminen on vaikeaa, ja välillä tekeminen on pään hakkaamista seinään. Koen silti suurta nautintoa kirjoittaessani. Välillä ajatus tuntuu luistavan ja teksti vain tulee jostain. Jälkikäteen ajattelen, että olinko se muka minä, joka tämän kaiken kirjoitti. En välttämättä muista kirjoitusprosessista mitään.

Kirjoittaminen taitaa olla ainoita tapoja, joilla pystyn keskittymään häiriöttömästi jopa tunteja ajatteluun ja ajatusten kehittelyyn.

Paljon siitä, mitä kirjoitan, on tiedonhaun ja järkeilyn tulosta. Osa tuottamastani tekstistä taas syntyy kollektiivisen alitajunnan kautta, kaikesta mitä olen lukenut, nähnyt, kuullut ja kokenut.

Kymmeniä vuosia jatkunut aivojen harjoittaminen vaikuttaa olemiseeni. Huomaan usein sommittelevani sanoja mielessäni, rakentelevani lauseita, joskus jopa kokonaisia kappaleita tai juttujen osia. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.2.2023 julkaistussa Niclas Storåsin kirjoittamassa maksumuurin takana olevassa kolumnissa Teksti tekee kuolemaa.]

[PS. Jos ihminen ei ole lukenut kirjallisuutta, niin hän on todennäköisesti vähä-älyisempi, koska lukeminen kehittää abstraktin ajattelun kykyä.]

S Eurooppalaisen renessanssin, Euroopan nousun merkittäväksi vallaksi, tulee alkaa reunoilta

Itä-Euroopan rajamaiden asukkaat ovat aina ymmärtäneet venäläisen imperialismin uhan, ja tämä on pitkän historiallisen kokemuksen tulosta. Rajamailla kriisiaika tarkoittaa miehityksen, väestön pakkosiirtojen, kulttuurisen ja demografisen kansanmurhan uhkaa. Saksalainen, ranskalainen tai italialainen voivat aina ajatella, että tapahtuipa mitä tahansa, Saksa, Ranska tai Italia on aina olemassa, ainakin jossain muodossa. Mutta puolalaisella, suomalaisella tai virolaisella ei ole varaa ajatella niin. Rajamailla uhat ovat eksistentiaalisia, olipa kyse Venäjän hyökkäyksestä tai massamaahanmuutosta. Eivätkä nämä uhat ole kokonaan erillisiä; on nähty miten Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät laittomia siirtolaisia aseena.

Tämän vuoksi koko Euroopan tulisi pitää rajamaita mallina. Eurooppalaisen renessanssin, Euroopan nousun merkittäväksi vallaksi, pitää alkaa reunoilta. Yhteinen eurooppalainen identiteetti, jota tarvitsemme kansallisten identiteettiemme rinnalle, on suurelta osin rajamaiden identiteettiä. Kun puhumme eurooppalaisista arvoista, meidän pitää puhua kyvystä yhteisiin ponnistuksiin poliittisista ja uskonnollisista eroista huolimatta, valppaudesta vihollisen vaikutusyrityksiä vastaan, urheudesta ja uhrivalmiudesta. Näihin lisään sotilaallisen omavaraisuuden, sillä emme voi loputtomiin tukeutua Amerikan sotilaalliseen voimaan.

Eurooppa syntyy uudelleen rajamailla, ja meidän kaikkien tulisi omalla tavallamme olla mukana tässä uudelleensyntymässä. 

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 14.6.2023 julkaistussa kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen kirjoittamassa tekstissä Eurooppa syntyy uudelleen rajamailla.]

S Kriitikoiden tulisi ainakin yrittää ymmärtää

Tiedän kokemuksesta, ettei kriitikon työ ole helppo. Kiire on kova, stressi tapissa ja palkka huono. Ja sitten joku typerä esseisti kaivaa kolmekymmentä vuotta vuotta vanhan arvostelusi ja kommentoi sitä näsäviisaasti. Reilua tai ei, meidän kriitikkojen pitäisi silti vaatia itseltämme enemmän. Emme aina näe metsää puilta. Amerikan Psykon kaltainen ”moraaliton” ja ”epäeettinen” kirjakin voi puolustaa paikkaansa.

Toni Morrison sanoi vuonna 1981: ”En ole toistaiseksi lukenut kritiikkiä, joka ymmärtäisi työtäni tai olisi valmistautunut ymmärtämään sitä. En välitä pitääkö kriitikko siitä tai ei. Haluaisin vain tuntea olon vähemmän eristäytyneeksi.” Tähän sisältyykin hyvä ohje arvostelijoille: käsiteltäviä kirjoja ei tarvitse rakastaa, mutta ne tulee vähintään yrittää ymmärtää.

Amerikan Psykon kohdalla näin ei tapahtunut, ei ainakaan Yhdysvalloissa. Muualla pärjättiin paremmin. Perinteisen amerikkalaisen kertomakirjallisuuden ystävä Jukka Petäjä arvioi Ellisin romaanin Helsingin Sanomiin tammikuussa 1994. Hän hyötyi sekä kuluneiden vuosien että maittemme välisen fyysisen välimatkan tuomasta etäisyydestä ja pystyi ilmoittamaan, että tietyssä mielessä ”Amerikan Psyko on moraalinen kirja, jolla on oma ryhtinsä. Bret Easton Ellisin maalitauluna on kaksinapainen maailma, joka tuntee vain hillittömyyden tai kaksinaismoraalin. Siinä maailmassa on helppo hukata itsensä.”

[Näin oli lausuttu kirjallisuuskritiikin verkkolehden Kiiltomadon sivuilla 6.1.2022 julkaistussa Esa Mäkijärven kirjoittamassa artikkelissa Kriitikot sotajalalla moraalin puolesta, joka käsittelee vuonna 1991 julkaistua yhdysvaltalaisen kirjailijan Bret Easton Ellisin kuuluisaa romaania Amerikan Psyko (engl. American Psycho) ja sen saamaa vastaanottoa.]

[Itse en ole kunnolla lukenut kyseistä kirjaa, mutta kerran olin sattunut selailemaan sitä. Se, mitä kirjan juonesta sain selvää, vaikutti melko kauhealta.]

[Voi olla, että osaisin itsekin kirjoittaa yhtä kauhean kirjan kuin Ellis. Tosin voi olla, etten osaisi kirjoittaa yhtä hyvää.]

S Sikiön elämän lopettaminen on kuin hiusten leikkuu tai harmittoman kasvaimen poisto

[...] Tiedostava kolumnisti antaa ymmärtää, että syyllisyydentunteiden vatvominen on turhaa, koska vapautuneelle nykynaiselle abortti on ”ennen kaikkea terveydenhuoltoa”.

Aborttihuuman pimeässä ytimessä sikiön elämän lopettaminen on kuin hiusten leikkuu tai harmittoman kasvaimen poisto. Pikkujuttu ja sitten elämä taas jatkuu esteettömän vapauden tilassa.

[Näin oli lausuttu Jari Ehrnroothin kirjoittamassa kolumnissa Aborttihuuman pimeä ydin.]

S Peräti kolmannes pilailumielessä kirjoitetuista artikkeleista pääsee vertaisarvioinnista läpi

Sosiologian professori Mikko Lagerspetz on arvostellut sekä Sokalin alkuperaistä kepposta että sitä seurannutta vääryystutkimus-projektia. Lagerspetzin mukaan Sokalin artikkelin julkaissut lehti ei ”kuulunut alansa, kulttuuritutkimuksen, valtavirtaan.” Tämä on merkillinen väite. Social Text on edelleen voimissaan ja markkinoi itseään  kultturintutkimuksen johtavana äänenkannattajana. Sen vaikuttavuuskerroin on 2.17, mikä vastaa esimerkiksi pohjoismaisten sosiologien suosiman Acta Sociologican tasoa.

Sokalin artikkelin julkaisemisesta aikoinaan vastannut päätoimittaja on maineikkaan New Yorkin yliopiston (NYU) kulttuurintutkimuksen professori Andrew Ross. Tuoreempaan keppossarjaan liittyen Lagerspetz on todennut, että ”kahdessa kolmasosassa tapauksia kepponen ei siis onnistunut”. Onko se siis muka hyvä uutinen, että peräti kolmannes pilailumielessä kirjoitetuista artikkeleista menee ihan täydestä? Aidosti tieteellisen kirjallisuuden pitäisi kyetä erottamaan parodia vakavasta tutkimuksesta joka ikinen kerta. 

[Näin oli lausuttu Verkkouutisissa 8.9.2022 julkaistussa Jukka Savolaisen kirjoittamassa katsauksessa Vääryystutkijoiden höpötiedettä saa pilkata. Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State -yliopistossa Yhdysvalloissa.]

S Autoritaarista imperiumiajattelua Venäjällä ei pidä nähdä kohtalon sanelemana

Salovaaraa ärsyttää Venäjän ja venäläisten mystifiointi, joka on omiaan etäännyttämään maan ihmiset analyyttisen keskustelun ulkopuolelle, pelkäksi kuvaksi.

”Minua raivostuttaa sanonta siitä, että Venäjää ei voi järjellä ymmärtää. Jotkut paikallisetkin käyttävät sitä omasta maastaan. Siinä asetetaan venäläiset lapsen asemaan, niin kuin he eivät kykenisi rationaaliseen ajatteluun.”

Salovaarasta venäläisiltä on vaadittava vastuuta maansa tulevaisuudesta. Autoritaarista imperiumiajattelua ei pidä nähdä kohtalon sanelemana.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 19.6.2023 julkaistussa Maija Alanderin kirjoittamassa artikkelissa Outi Salovaara kiersi vuosia entisen Neuvostoliiton maita – Yksi klisee raivostuttaa häntä Venäjä-keskustelussa.]

S Pikkunisäkkäiden ruumiinrakenne ja lepakot

Mutta onko tosiaan niin, että kaikkien neljän ominaisuuden on täytynyt putkahtaa evoluutiossa ensimmäisille lepakoille loppuun hiottuina ja samanaikaisesti ollakseen hyödyksi? Eihän nyt toki.

[...]

Ja viimeiseksi on lepakon hämmästyttävä ruumiinrakenne nahkasiipineen. Sen evoluutio on edelleen jonkinlainen arvoitus, sillä lepakoiden kaltaiset pienet ja hennot eläimet säilyvät tavallisesti vain poikkeuksellisissa löytöpaikoissa. Eoseeniajalla, noin 50 miljoonaa vuotta sitten, lenteli jo varsin nykyisennäköisiä lepakoita, kertovat fossiilit Saksan Messelin kaivoksesta ja Wyomingin Green River -muodostumasta. Edeltäneeltä paleoseeniajalta tunnetaan vain hampaita, jotka ovat jotain lepakoiden ja päästäisten purukaluston väliltä. Ei tiedetä, minkä näköisen eläimen suussa ne sijaitsivat, saati sitten mahtoiko niiden omistaja kaikuluodata. 

[Näin oli lausuttu Maija Karalan Erään planeetan ihmeitä -blogissa 5.4.2023 julkaistussa merkinnässä Hölynpölyä Dinosauruspuistossa: miksi kaikuluotaavia eläimiä on, mutta telepaattisia ei?.]

S Media ei hehkuta Suomen uuden hallituksen naispitoisuutta

[...] Tuleva hallitus on siten edeltäjänsä tavoin vahvasti naisvaltainen.

Otin aiheen esille siksi, että en huomannut maamme valtalehdistössä suitsutettavan Petteri Orpon (kok) tulevan hallituksen naisvaltaisuutta. Eikä yksikään otsikko julistanut Perussuomalaisten naisten erityisen vahvaa esiintymistä ministerilistalla. Itse asiassa, en huomannut yhdenkään uutisen edes mainitsevan koko naisasiaa.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 19.6.2023 julkaistussa merkinnässä Aivan väärät naiset?.]

S Uskonnon kritiikki on kaiken kritiikin alku

Hän kutsuu itseään ennemmin ex-muslimiksi kuin ateistiksi, koska islamin jättäminen on yhä tabu.

– Niin kauan, kun ihmiset kokevat syrjintää, kodittomuutta, väkivaltaa, eheytys- ja riivaushoitoja, jotain kulttuurikoulutuksia joissa lähetetään vanhempien kotimaahan sen takia, että ne kyseenalaistavat tätä uskontoa tai haluavat jättää uskonnon, niin kauan mä käytän termiä ex-muslimi. Se tekee siitä näkyvää, että munlaisia ihmisiä on olemassa. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 7.7.2022 julkaistussa Kaisla Kuuskosken kirjoittamassa artikkelissa Teini-ikäisenä Nadi ajatteli, että tunteet naisia kohtaan ovat Allahin rangaistus – marssi nyt Pridessä julkisesti.]

[PS. Blogimerkintäni otsikko on saksalaiselta poliittiselta filosofilta ja taloustieteilijältä Karl Marxilta (1818-1883). Ja Karl Marx -seuran sivuihin pääset tutustumaan täällä.]

S Etologi Dawkins ei näe kaikkia piirteitä sopeutumina tai kelpoisuutta lisäävinä

PS. Carole Jahmen kirja Beauty and the Beasts (2000) kertoo apinatutkijanaisista. Teoksen ansioita vähentää siinä oleva Richard Dawkinsin vääristely. Jahme kirjoittaa: “Richard Dawkins is a British reductionist Darwinist, who believes all traits are adaptive."

Syytös, että Dawkins näkee kaikki piirteet sopeutumina tai kelpoisuutta lisäävinä, olisi asenteellisuudessaan huvittava, ellei se niin selkeästi perustuisi tietämättömyyteen. Kaikissa kirjoissa, joissa Dawkins käsittelee sopeutumia, hän myös monisanaisesti kuvailee piirteiden epäadaptiivisuutta.
     Jahmen lausunto antaa myös ymmärtää, että Dawkins olisi jollakin väärällä tavalla reduktionisti. Tämäkin menee metsään. On olemassa epätieteellistä ”ahnetta” reduktionismia, mutta Dawkinsin tapaan tehtynä reduktionistinen syysuhteiden analysointi on olennainen osa totuudentavoittelua. Yleisesti ottaen on ihmeteltävä, miksi epämääräinen esoteerisuus houkuttelee juuri simpanssitutkijoiden – ja joskus myös delfiini- ja elefanttitutkijoiden – hännystelijöitä.

[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon blogissa 27.9.2022 julkaistussa merkinnässä Naisia sademetsässä, joka oli alun perin julkaistu Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numerossa 3/2022.]

S Lehtien tulisi ilmoittaa poliittisesta sitoutuneisuudestaan avoimesti

[...] Ammattitoimittajia tarvitaan hankkimaan maailman tapahtumista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta totuudenmukaista tietoa, jonka avulla kansalaiset voivat muodostaa omat mielipiteensä ja moraaliset arvionsa.

Sen lukijat haluavat tehdä itse – eivät lukea lehdestä, miten heidän pitäisi asiaan suhtautua. Kortesuo korostaa, että ratkaisujen valinta on politiikan tehtävä, ei tiedotusvälineiden.

Jos lehti haluaa ajaa tiettyä poliittista suuntausta tai eturyhmän asiaa, sen pitäisi ilmoittaa sitoutumisestaan avoimesti. Maaseudun tulevaisuutta ei moitita siitä, että se kertoo maailmasta maa- ja metsätalouden näkökulmasta.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 16.8.2022 julkaistussa Annikka Mutasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Viestintä­­kouluttajan mielestä toimittajat ovat tykästyneet niin paljon Sanna Mariniin, feminismiin ja uus­henkisyyteen, että faktatkin ovat jääneet tarkistamatta.]

S Suomen hallitus toteuttaa maahanmuuttopolitiikassa kiristyksiä

Hätää ja vainoa maahamme pakoon lähteneet saavat vain väliaikaisen oleskeluluvan, ja tulokkaiden integraatiohaluja lisätään muuttamalla kotouttamistoimet velvoittavaksi. Eikä kansalaisuudesta kannata edes haaveilla, ellei ole oppinut maan kieltä ja tapoja.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 16.6.2023 julkaistussa merkinnässä Kelvollinen hallitusohjelma.]

S Kd-nuoret sanoo kannattavansa kirkon ja valtion täydellistä erottamista toisistaan sekä nk. kansankirkkojen erityisaseman purkamista

Kristillisdemokraattien nuorisojärjestö Kd-nuoret esittää evankelis-luterilaisen kirkon verotusoikeuden poistoa.

Järjestö sanoo tiedotteessaan kannattavansa kirkon ja valtion täydellistä erottamista toisistaan sekä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisaseman purkamista.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 15.6.2023 julkaistussa Jaakko Närhen kirjoittamassa uutisartikkelissa Kd-nuoret esittää kirkon verotus­oikeuden poistamista.]

S Nietzsche ei puolustanut demokratiaa ja vastusti kovasti kristinuskoa ja sosialismia

Tarmo Kunnas tiivistää ansiokkaan, tosin poukkoilevankin kirjansa lopuksi, että immoralistia ilahduttaa ajattelijan henkinen vapaus. Moralisti taas ymmärtää, että immoralismi onkin hienovaraista moralismia.

Selväksi kuitenkin käy, että Nietzsche ei puolustanut demokratiaa ja vastusti kristinuskoa henkeen ja vereen. Samoin kuin sosialismia.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.4.2023 julkaistussa Jukka Koskelaisen kirjoittamassa kirja-arvostelussa Nietzsche halveksi sairaita ihmisiä kehityksen jarruna: Tuoreet kirjat kaunistelevat ajattelijan kovaa sanomaa. Arvostellut teokset ovat Tarmo Kunnaksen Nietzsche ajattelijana. Aamuruskosta epäjumalten hämärään ja Sue Prideaux'n En ole ihminen, olen dynamiittia. Friedrich Nietzschen elämä.]

S Vihreillä ollut paine olla "täydellisiä ekojeesuksia"

Hassin mukaan vihreisiin toimijoihin kohdistuu paine olla ”täydellisiä ekojeesuksia”.

”Siinä ei ole mitään pahaa. Mutta siinä on, jos kanssavihreille annetaan ymmärtää, ettette ole aivan oikeanlaisia vihreitä.”

Joel Linnainmäki kirjoittaa, että jopa hänellä puolueen pitkäaikaisena aktiivina ja työntekijänä on vaikeuksia samaistua puolueen viestinnän sävyyn.

”Viestinnän kuvastomme on kiiltokuvamainen ja kapea. Täydelliset ihmiset metsässä. Täydelliset ihmiset rakentamassa norpille pesiä.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 11.4.2023 julkaistussa Veera Paanasen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Täydelliset ihmiset rakentamassa norpille pesiä” – Näin vihreät itse ruotivat romahdustaan.]

S Islamilainen patriarkaatti haastettu televisiossa

Maryam on pienen saudiarabialaisen sairaalan lääkäri. Hoitotyössään ja saadessaan kutsun kansainväliseen lääkärikonferenssiin hän kohtaa yhteiskuntansa naisille asettamat rajoitteet. Lannistumaton Maryam päättää osallistua kunnallisvaaleihin haastaakseen patriarkaaliset perinteet. Haifaa al-Mansour teki maansa ensimmäisenä naisohjaajana läpimurron elokuvalla Vihreä polkupyörä, joka oli myös ensimmäinen Saudi-Arabiassa kuvattu elokuva. (N: Mila Al Zahrani, Dae Al Hilali, Nora Al Awad. (The Perfect Candidate, 2019).

Kesto: 100 min

[Näin oli kuulunut erään Ylen Teemalla näytetyn elokuvan ohjelmakuvaus.]

S Stalin uskoi Hitlerin olevan luotettava, koska hän halusi uskoa niin

Stalin epäilemättä aliarvioi Hitlerin fanaattisuuden ja erehtyi pitämään tätä pragmaatikkona. Mutta ennen kaikkea hän uskoi Hitlerin luotettavuuteen, koska halusi uskoa. Hän halusi kiihkeästi Neuvostoliiton pysyvän sodan ulkopuolella ja saavan rauhassa valmistautua omiin sotatoimiinsa. Ja tähän mennessä hän oli aina saanut mitä oli halunnut. Koska hän oli suuri Stalin, mestarillinen strategi, murskaava loogikko ja teräksenluja tahtoihminen, hänen tulkintansa tilanteesta ei mitenkään voinut olla väärä. Jos tosiasiat puhuivat sitä vastaan, sen pahempi tosiasioille.

Stalin oli alkanut pitää totena kuvaa, jonka oli itse itsestään luonut. Hybriksen oli aiheuttanut osin hänen todellinen menestyksensä, osin häntä imarteleva propaganda. Kun uutiset Euroopan sotanäyttämöltä vihjasivat, että hän ei sittenkään ollut erehtymätön, hän takertui tuohon kuvaan entistä tiukemmin. Nikita Hruštšov kertoo, että Ranskan kukistuttua kuudessa viikossa kesällä 1940 Stalin oli kävellyt ympäri työhuonettaan ja kiroillut kuin satamajätkä. Hän ei kuitenkaan ryhtynyt mihinkään varotoimiin. 

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 9.5.2023 julkaistussa kirjoituksessa Stalin ja toinen maailmansota, joka on sitaatti miehen kirjasta Stalinin muotokuva.]

S Käsi biisonin pepussa

On vaarallista olla käsi biisonin pepussa, kun se nousee.

[tohtori Michelle Oakley, eläinlääkäri]

S Eurooppalaiset suurvallat piirsivät Afrikan rajat uudelleen

Siirtomaa-ajalla silloiset suurvallat myös jakoivat esimerkiksi Afrikan keskenään. Ne piirsivät rajat uudelleen, eikä uusilla rajoilla ollut paljoakaan tekemistä alueiden silloisten yhteisöidentiteettien kanssa.

”Tämä on johtanut siihen, että Afrikassa on ollut paljon enemmän sotia kuin meillä”, Pertti Haaparanta sanoo.

[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 15.2.2023 julkaistussa Karoliina Knuutin kirjoittamassa uutisartikkelissa Kehitysapua köyhiltä rikkaille – hyödymmekö köyhistä maista enemmän kuin ne hyötyvät avustamme?.]

[Toisaalta täytyy kysyä kuitenkin, että koska nykyinen vallitseva ideologiamme sanoo, ettei kansoja edes ole olemassa, niin miten muka on mahdollista rikkoa "yhteisöidentiteettejä"? Ne yhteisötkin ovat vain kuvitteellisia.]

S Natsismi oli sosialistinen ideologia

Minä puolestani sitä vastoin olen kahden vuosikymmenen ajan ponnistellut saadakseni mahdollisimman vähäisellä sekautumisella ja ollenkaan aiheuttamatta häiriöitä tuotantotoiminnallemme Saksassa aikaan uuden sosialistisen järjestyksen, joka ei ainoastaan poista työttömyyttä, vaan yhä lisäytyvässä määrässä päästää työtä tekevän ihmisen osalliseksi työn tuloksesta.

[Tämän minä olen siteerannut Juhani Putkisen sivuillaan siteeraamasta kansallissosialistisen Saksan johtajan Adolf Hitlerin 22.6.1941 pitämästä puheesta. Tuona päivänähän natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin oli muuten luottanut siinä määrin natsi-Saksan rauhantahtoisuuteen, ettei ollut ensin uskoa, että hyökkäys hänen maahansa oli todellakin käynnissä.]

[Siteerauksesta näkee, että Neuvostoliiton ohella myös natsi-Saksa oli sosialistinen maa, vaikka kaikein tiukimman sosialisoinnin natsipuolue olikin hylännyt 1930-luvulla varustautumistarpeiden vuoksi. Hitleriläinen kansallissosialismi eli tuttavallisemmin natsismi on siis eräänlaista äärivasemmistolaisuutta, kuten kommunismikin.]

[Kumpikin näistä aatteista myös kannatti diktatuuria. Diktatuurin tarpeen vuoksi kommunistit hylkäsivät marxilaisuuden, joten kumpikin näistä aatteista oli myös marxilaisuuden vastainen.]

S Tulisiko meidän wanhan austronesialaisen kulttuurin tapaan harrastaa ihmisuhreja?

45%:ssa austronesialaisissa kulttuureissa ihmisuhrien käyttäminen oli normaalia esimerkiksi heimopäälliköiden hautajaisissa. Tai kun uusi kanootti vihittiin käyttöön shampanjapuollon sijasta murskattiin ihminen. Senkin kolonialistit kielsivät. Havajilla oli erityinen yhteiskuntaluokka jonka jäsenien tehtävä oli palvella ihmisuhreina.

[Näin oli lausuttu Jukka Aakulan Kansankokonaisuus-blogissa 13.9.2022 julkaistussa merkinnässä Paha kolonialismi?.]

[Blogisti tuo silti onneksi kirjoituksensa lopussa esiin sen, että ei länsimainen kolonialismi kuitenkaan pelkkää auvoa ollut.]

S Moralisointi on käyttäytymistieteiden perisynti

Antropologian ja muiden ihmistieteiden pitää ymmärtää väkivaltaa niin kuin mitä tahansa luonnon ilmiötä ottamatta kantaa väkivallan oikeutukseen.

Evoluutiopsykologi Steven Pinker, joka on kirjoittanut kirjan The Better Angels of Our Nature: Why Violence Has Declined väkivallasta ja sen dramaattisesta vähenemisestä ihmiskunnan historian aikana, kirjoittaa Fisken ja Rain kirjan esipuheessa:

Moralisointi on käyttäytymistieteiden perisynti. Ihmisluontoa tutkivien tiedemiesten on sitouduttava kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin se on eikä sellaisena kuin toivoisimme sen olevan. Mutta [tutkijoillekin] on houkuttelevaa kuvata maailmaa ikään kuin se toteuttaisi meidän arvojamme. Missään sellainen lähestymistapa ei ole haitallisempaa kuin silloin kun pyrimme ymmärtämään väkivaltaa.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 15.10.2022 julkaistussa Jukka Aakulan kirjoittamassa kolumnissa Moraalinen väkivalta.]

S Oskar Schindleriäkin pannaan halvalla

Overlord voi olla modernilla tekniikalla ja tehosteilla toteutettu elokuva, mutta sen perusasetelma on tahallisen tunkkainen tuulahdus kaukaa menneestä. Jos kaikille ei ole jo tullut selväksi, että natsit eivät olleet kovin kivoja kavereita, niin Overlord todellakin varmistaa sen – toisessa maailmansodassa vastakkain olivat hyvikset ja pahikset. Pahisten puolella ei ole ainuttakaan hahmoa, joka muistuttaisi edes etäisesti ihmistä, sillä kaikki natsit ovat sieluttomia, empatiaan kykenemättömiä hirviöitä, jotka nauttivat muiden tuskasta ja tappamisesta sekä raiskaamisesta ja kiduttamisesta.

[Näin oli lausuttu Muropaketti-sivustolla 7.11.2018 julkaistussa Aki Lehden kirjoittamassa artikkelissa Arvostelu: Overlord on natsizombeineen yllättävän hyvä kauhu- ja sotaelokuvan hybridi.]

[Joo, onhan se väärin, että Oskar Schindleriäkin pannaan halvalla.]

S Kokemus Jumalan hylätyksi tulemisesta ja penseys hengellisiä asioista kohtaan ovat välttämätön osa hengellistä kehitystä

Ilmaus sielun pimeä yö esiintyy espanjalaisen mystikon Ristin Johanneksen (1542-1591) teoksessa Pimeä yö. Johannes ohjeistaa hengellisiä ohjaajia, jotta nämä osaisivat auttaa ohjattaviaan kohti hengellistä kasvua. Johannes valittaa, kuinka hengelliset ohjaajat tulkitsevat ohjattavien kokemuksia toisinaan väärin. Kun hengellisen tien kulkija alkaa kärsiä Jumalan läsnäolon puutteesta ja hengellinen elämä alkaa maistua hänestä puulta, moni ohjaaja tulkitsee tämän merkkinä siitä, että ohjattavan hengellinen kehitys on pysähtynyt tai tilanne huononee. Sen sijaan Johannes väittää, että kokemus Jumalan hylätyksi tulemisesta ja penseys hengellisiä asioista kohtaan ovat välttämätön osa hengellistä kehitystä.

Mystiikan teologian viitekehyksessä hengellisen kasvun tarkoituksena on saada ihminen kiinnittymään Jumalaan luodun todellisuuden sijaan. Prosessi on eräänlaista puhdistautumista maallisen ja havaittavan todellisuuden vaikutuksesta, jotta henkilö voisi lopulta kokea ei-havaittavan ja jumalallisen todellisuuden.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-sivustolla 6.3.2023 julkaistussa Aku Visalan kirjoittamassa artikkelissa Uskonnollinen kokemus voi olla mielenhäiriö.]

[PS. Tässä mainitusta Ristin Johanneksesta löytyy Wikipedia-artikkeli.]

S Korkeasti koulutetut äänestävät Yhdysvalloissa Republikaaneja

Nämä linjaukset ovat taustoitettavissa siten, että maahanmuuttajat Yhdysvalloissa tyypillisesti äänestävät demokraatteja, etenkin matalan ammattitaidon maahanmuuttajat. Sen sijaan korkeasti koulutettujen on todettu enemmän äänestävät republikaaneja Hillman-Long teorian ennusteen mukaisesti. Teoria myös osaltaan selittää USA:ssa Donald Trumpin menestyksen maahanmuuttoa vastustavana politiikkana.

Muissa länsimaissa on samansuuntaisia havaintoja: vasemmistopuolueet ovat olleet kannattamassa maahanmuuttoa. Esimerkiksi Saksassa sosiaalidemokraattinen puolue on ollut maahanmuuttoa kannattava. Sama koskee Britannian työväenpuoluetta. Britanniassa, jossa maahanmuutto oli yksi taustasyy Brexitille, tapahtui kuitenkin äänestäjien siirtymä työväen puolueelta konservatiiveille. Työväen luokkaan kuuluvat äänestäjät siirtyivät massoittain Brexitin kannalle (Aidt et al, 2020). Sama koski monia brittipoliitikkoja. 

[Näin oli lausuttu ajatuspaja Liberan sivuilla 1.9.2022 julkaistussa Vesa Kanniaisen kirjoittamassa artikkelissa Suosivatko puolueet maahanmuuttoa siksi, että se tuo niille uusia äänestäjiä?.]

S Pelkäsi, että Kazakstanin vallanpitäjät tukemalla Venäjän sotaa häpäisisivät koko Kazakstanin

Astanan monumentaalikeskustassa haastattelemme 24-vuotiaan yhteiskunnallisen bloggarin Bibarys Seitakin, joka kertoi pelänneensä Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä eniten sitä, että Kazakstanin vallanpitäjät tukisivat Venäjän sotaa ja häpäisisivät koko Kazakstanin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 18.5.2023 julkaistussa Tommi Niemisen maksumuurin takaisessa kirjoittamassa artikkelissa Suuren pelin puuttuva pala.]

S Miksi Lentävä spagettihirviö ei aina vastaa rukouksiin

Se saattaa olla nyt kännissä tai krapulassa, tai katsoa Netflixiä. Tai sitten sitä ei vaan kiinnosta. Sellainen se Lentävä Spagettihirviö on. Se pitää vaan hyväksyä.

[Näin oli lausuttu Ylen soosissa 25.9.2020 julkaistussa Jantso Jokelinin kirjoittamassa artikkelissa ”Soosista Hän noussut on!” – Lentävän Spagettihirviön Kirkko parodioi uskontoa, mutta sillä on myös vakava sanoma.]

S Putin ja putinistit ml. desantti Bätmän joutuivat pettymään

Operaation alettua muuan suomalainen dosentti riemuitsi myös twitter-tilillään siitä, miten ukropit nyt pötkivät pakoon ja miten voitonparaati pidettäisiin tuota pikaa Kiovassa. Sitä ei mikään mahti maailmassa voinut estää, sillä kyseessä oli raaka voima, jota hyökkääjällä oli paljon enemmän kuin kenelläkään muulla.

Yhtälö oli siis yksinkertainen ja ehdottoman vakuuttava. Kesti pari viikkoa, ennen kuin dosentti lopetti tilinsä kommentoinnin. Todellisuus oli pettänyt voimansa tunnossa olevan hyökkääjän ja sen hännystelijät.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 5.6.2023 julkaistussa merkinnässä Luja tahto ja kova halu.]

S Moraaliset kysymykset ja Minun näkökulmani -ajattelu

Erityisen voimakkaasti Minun näkökulmani -ajattelu näkyy moraalisissa kysymyksissä. Tämä on tullut ilmi lukemattomissa tutkimuksissa. Mitä moraalittomampana yksilöt pitävät jotakin hyödyllistä tekoa, sitä vähäisempinä he pitävät teosta koituvia hyötyjä. Jos vaikkapa pidät moraalisesti arveluttavana sitä, että nuorille suositellaan kondomin käyttöä, suhtaudut luultavasti epäilevämmin kondomin kykyyn ehkäistä sukupuolitauteja.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon blogissa 23.11.2022 julkaistussa merkinnässä Minä ja minun näkökulmani, joka on kanadalaisen psykologin ja emeritusprofessorin Keith Stanovichin vuonna 2021 julkaistuneen kirjan The Bias that Divides Us: The Science and Politics of Myside Thinking arvostelu.]

S Tahallisesti aiheutettu nälänhätä 1932-33

Gulag-leirijärjestelmän valtaisat mittasuhteet onnistuttiin pitämään poissa neuvostokansalaisten tietoisuudesta. Neuvosto-Ukrainaa vuosina 1932–33 koetellutta holodomoria oli vaikeampi peitellä. Tahallisesti aiheutettu nälänhätä vakuutti monet intelligentsian edustajat utooppista tulevaisuutta luvanneen järjestelmän dystooppisesta perusluonteesta.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.4.2023 julkaistussa Jani Saxellin kirjoittamassa artikkelissa Neuvostokirjallisuus on täynnä vainoa ja karuja ihmiskohtaloita – Nykylukijan silmiin pistää Ukrainan merkitys, joka on Ville Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen tietokirjan Sorretut sanat kirja-arvostelu.]

S Perussuomalaiset, joita muut hyljeksivät (muttei Jeesus)

Perussuomalaiset, joista on väen vängällä koetettu vääntää populistista ja äärioikeistolaista puoluetta (tahtoivat tai eivät…), edustaa selvästi kokoomukseen ja demareihin verrattuna vanhakantaista poliittista ajattelua, jossa maanläheiset palkansaajien ja pienyrittäjien toimeentulokysymykset liittyvät kansallisiin perinteisiin. Sellaisessa ei vain ole mitään glamouria eikä maailmaa halaavaa kunnianhimoa.

Perussuomalaisten äänestäjäkunnassa on paljon niitä, joihin hienommat ihmiset varovat visusti assosioitumasta. 1980-luvun uudissanaa käyttääkseni kyseessä on junttien puolue. Voidaan puhua myös rahvaasta, rasvanahkaisista jne.

Mutta toisin kuin muissa puolueissa, tämän puolueen ehdokkaista meni läpi myös intellektuelleja. Toki vasemmalla kovin moni perinteisesti identifioi itsensä intellektuelliksi ihan vain imagosyistä. Se tuntuu epäilemättä niissä piireissä hienolta, vaikka asiasta ei oikeastaan olisi mitään sen kummempaa näyttöä.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 3.4.2023 julkaistussa merkinnässä Muuttuuko jokin?.]

S Ryhmille kuuluvat oikeudet kasvualustana monikulttuurisuudelle

Ryhmille kuuluvien oikeuksien laittamisessa tärkeysjärjestykseen on se ongelma, että oikeuksia on mahdoton perustella puolueettomasti. Soveltuvia mittareita ei yksinkertaisesti ole. Vaatimukset ryhmille kuuluvista erioikeuksista saattavat toki tarkoittaa hyvää, mutta niiden laajamittainen toteuttaminen väistämättä kaventaisi yhteiskuntasopimuksen legitimiteettiä. Miksi ihmiset kannattaisivat sellaista yhteiskuntajärjestystä, joka perustuu ryhmäkuntaisiin oikeuksiin eikä kaikkia yhtäläisesti koskeviin periaatteisiin?
 
Mikäli kansalaiset lakkaavat kannattamasta yhteiskuntasopimusta, heidän ainoaksi kannustimekseen saattaa muodostua oman hyvinvoinnin ja kulutuksen maksimoiminen. Sellaista järjestelmää tuskin olisi mielekästä kutsua yhteiskunnaksi. 

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon blogissa 14.10.2022 julkaistussa merkinnässä Ahneuden vai politiikan loppu?, joka on alun perin julkaistu Talous ja Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2022. Tekstissä käsitellään Collierin ja Kayn vuonna 2021 julkaistua kirjaa Greed is Dead – Politics After Individualism.]

[PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa monikulttuurisuuden lyhyesti käsittelevän blogitekstini.]

S Kuvitelma siitä, että Neuvostoliitto on sosialistinen valtio, aiheutti suurta tuhoa vasemmistolaisten keskuudessa

On kuitenkin muistettava, ettei Englanti ole täysin demokraattinen. Se on myös kapitalistinen maa, jossa vallitsevat suuret luokkaedut (vielä nytkin, kun sota on tasannut niitä merkittävästi) ja tuloerot. Mutta se on joka tapauksessa maa, jossa ihmiset ovat eläneet keskenään vuosisatoja käymättä sisällissotaa, jossa lait ovat suhteellisen oikeudenmukaiset ja virallisiin tiedonantoihin ja tilastoihin voi melkein poikkeuksetta luottaa, ja, mikä tärkeintä, jossa vähemmistömielipiteen esittäminen ei aiheuta vakavaa vaaraa. Sellaisessa ilmapiirissä kadunmies ei oikeasti ymmärrä sellaisia asioita kuten keskitysleirit, joukkokarkotukset, pidätykset ilman oikeudenkäyntiä, lehdistösensuuri jne. Kaikki mitä hän lukee Neuvostoliitosta kääntyy automaattisesti englantilaisten käsitteiden kielelle, ja hän nielee purematta totalitaarisen propagandan valheet. Vuoteen 1939 saakka, ja vielä myöhemminkin, enemmistö englantilaisista ei kyennyt arvioimaan Saksan natsihallinnon todellista luonnetta, ja nyt he ovat suurelta osin samanlaisen harhakuvan vallassa Neuvostoliiton suhteen.

Tämä on aiheuttanut suurta vahinkoa Englannin sosialistiselle liikkeelle, ja sillä on ollut vakavia seuraamuksia Englannin ulkopolitiikan kannalta. Mielestäni mikään ei ole turmellut alkuperäistä sosialismin ideaa yhtä pahasti kuin uskomus, että Venäjä on sosialistinen valtio ja että kaikki sen johtajien teot ovat anteeksiannettavia elleivät jäljiteltäviä.

Niinpä olen viimeisten kymmenen vuoden ajan ollut vakuuttunut, että neuvostomyytin tuhoaminen on välttämätöntä jos haluamme elvyttää sosialistisen liikkeen.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 27.5.2023 julkaistussa brtittiläisen kirjailijan ja toimittajan George Orwellin (1903-1950) tekstissä Esipuhe ”Eläinten vallankumouksen” ukrainankieliseen laitokseen.]

[Niinhän se on, että kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.]

S Islamilainen antisemitismi

Vaikka Euroopan Unionissa on 2000-luvulla alettu viettää Holokaustin uhrien muistopäivää tammikuun 27. päivä ja hyväksytty antisemitismin torjuntaohjelma juutalaisvastaisen toiminnan kitkemiseksi, juutalaisviha on nostanut jälleen päätään.

Uusi antisemitismi on pesiytynyt ennen kaikkea poliittiseen islamiin ja muihin 2000-luvun ääriliikkeisiin. Se käyttää tehokkaasti hyväkseen sosiaalisen median kanavia, mutta ei myöskään kaihda perinteisiä häirinnän ja vihanilmaisun muotoja kuten juutalaisten hautausmaiden häpäisyjä.

[Näin oli lausuttu Politiikasta-sivustolla 15.3.2023 julkaistussa Tuija Parvikon kirjoittamassa kirja-arviossa Antisemitismin kirous ennen ja nyt, joka käsittelee toisen maailmansodan päättyessä julkaistuja kolmea esseetä, nimittäin ranskalaisen filosofin Jean-Paul Sartren (1905–1980) esseetä Pohdintoja juutalaiskysymyksestä, englantilaisen toimittajan ja kirjailijan George Orwellin (1903–1950) esseetä Antisemitismi Britanniassa ja unkarilaisen älymystön edustajan István Bibón (1911–1979) esseetä Juutalaiskysymys Unkarissa vuoden 1944 jälkeen, jotka tekstit ovat toimittaneet nyt suomalaisten luettavaksi Anssi Halmesvirta ja Tuomas Laine-Frigren kokoomateoksessaan Antisemitismin kirous.]

[Islam on sisältänyt voimakkaan vihan toisinajattelijoita kohtaan syntymästään alkaen. Juutalaisuuden, kristinuskon ja zarathustralaisuuden edustajat toki on korotettu islamissa hivenen muita ei-muslimeita korkeammalle "Kirjan kansoina". Koska juutalaiset olivat perustaneet 1940-luvulla wanhalle alueelleen Välimeren pohjukkaan oman valtionsa pitkästä aikaa, niin muslimien viha juutalaisia kohtaan on yltynyt. Ovathan juutalaiset nyt sen alueen hallitsijoita, joka islamilaisen käsityksen mukaan kuuluu muslimeille ennen, nyt ja aina.]

S Stalinin harjoittama mittava kansallinen sorto

Stalinin taipumus nähdä vihollisia kaikkialla ei kuitenkaan kadonnut. Se suuntautui väliaikaisesti toisaalle. Ensin hänen epäluulonsa kohdistui Saksan miehittämien alueiden väestöön. Kymmenet miljoonat neuvostokansalaiset olivat eläneet natsien miehityshallinnon alaisina, eivätkä kaikki heistä suinkaan olleet ruvenneet partisaaneiksi. Osa oli ryhtynyt yhteistoimintaan joko pakosta tai vapaaehtoisesti, useimmat olivat vain yrittäneet selviytyä hengissä päivästä toiseen. Kun nämä alueet vapautettiin vuosina 1943-44 miehityksestä, niiden asukkaat luokiteltiin ”epäilyttäviksi”. Epäilyttävien joukossa oli kokonaisia kansoja: muiden muassa kalmukit, tšetšeenit, inguušit, Krimin tataarit pakkosiirrettiin uusille asuinsijoille. Pelkästään tšetšeenien ja inguušien karkottamiseksi toteutetun operaatio Linssin yhteydessä kuoli parisataatuhatta ihmistä, neljännes tai kolmannes koko populaatiosta. Jo puhdistusten aikana etnistä terroria oli kohdistettu muun muassa puolalaisiin, suomalaisiin ja Volgan saksalaisiin, ja se oli toiminut eräänlaisena kenraaliharjoituksena näille laajemmille ja perusteellisemmille operaatioille. Hruštšov väitti myöhemmin, että Stalin olisi sodan jälkeen halunnut pakkosiirtää myös ukrainalaiset, olihan heidän keskuudessaan ilmennyt laajaa yhteistyöhalukkuutta saksalaisten kanssa ja heidän joukostaan oli värvätty kokonainen galitsialainen SS-divisioona. Mutta lähes 40 miljoonaa ukrainalaista oli liikaa jopa Stalinille. 

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 9.5.2023 julkaistussa kirjoituksessa Stalin ja toinen maailmansota, joka on sitaatti miehen kirjasta Stalinin muotokuva.]

S Ovatko ihmisoikeudet pelkkä sosiaalinen konstruktio?

[...] Nykyajassa esiintyy myös sivilisaation loppuvaiheelle ehkä hyvinkin ominaisia lausuntoja, joiden mukaan mitään kansoja ”ei oikeasti” olisikaan olemassa, vaan ne ovat vain ”sosiaalinen konstruktio”. Yleensä tällaisten väitteiden esittäjät eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että samaa ajatuslogiikkaa noudattamalla myös ns. ihmisoikeudet ja ihmisen käsite ylipäätään ovat sosiaalinen konstruktio eivätkä siten ”varsinaisesti totta”.[...]

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 24.3.2023 julkaistussa M. A. Meretvuon kirjoittamassa kolumnissa Sivilisaation iltahämärä.]

[Kuten Yuval Noah Harari taitaa olla lausunut, niin ihminen on tarinoita kertova olento. Ihmisoikeudet ja kansat ovat eräänlaista tarinaniskentää myös. Eli "sosiaalisia konstruktioita". Samalla ne ovat kuitenkin myös olemassa. Tai ainakin ne ovat olemassa ihmisten mielissä.]