Blakella oli herkkä yhteiskunnallinen omatunto, ja ns. ensimmäisen
teollisen vallankumouksen aikaisen Britannian hallitsevan luokan
kylmäsydämisyys kauhistutti häntä. Blaken elinaikana hänen
kotikaupunkinsa Lontoon väkiluku lähes kolminkertaistui, slummit
yleistyivät, työajat ja työolot yleisemminkin olivat epäinhimilliset,
lapsityö pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja työväenluokan keskuudessa
rehotti alkoholismikin. Tämä kaikki tunnetaan. Ranskan vallankumousta
Blake tervehti ensin riemuiten, kuten niin moni muukin Kanaalin
pohjoispuolella, mutta – edelleen monen muun tavoin – hän joutui
pettyneenä toteamaan erehtyneensä, kun vallankumous oli kestänyt
muutaman vuoden ja kehittynyt aina vain raaempaan suuntaan. Vanhemmiten
Blake ei enää luottanut ihmisen kykyyn parantaa yhteiskuntaoloja, ei
ainakaan ellei tämä ensin muuttuisi itse. Niinpä Jerusalem-hymnikään ei sisällä minkäänlaista vallankumousohjelmaa, vaikka se tietyssä mielessä taistelulaulu onkin.
[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 13.6.2025 julkaistussa Mika Keräsen kirjoittamassa artikkelissa William Blake ja uusi Jerusalem.]
[Satun muuten pitämään William Blaken (1757–1827) kuvataiteesta.]
[Yhdysvaltalainen sosiaalisen omatunnon omannut kirjailija Jack London (1876–1916) oli vuonna 1902 mennyt reportaasimatkalle Lontoon East Endiin, joka oli köyhälistön asuinpaikka. Hänelle kävi matkallaan ilmi, kuinka huonosti maailman rikkaimmassa ja laajimmassa maassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai sen pääkaupungissa ihan tavalliset ihmiset joutuivat elämään. Tämä oli siis vuonna 1902. Luin nuorena miehenä hänen Lontoossa muodostuneen reportaasikirjansa Kadotuksen kansa. Se oli melko järkyttävää kamaa. Ilmankos hänen kynästään julkaistiin vuonna 1908 sitten fiktiivinen romaani Rautakorko, joka kuvaa ehkä hieman yksinkertaistaen tai lapsellisesti kapitalistisen yhteiskunnan kauheutta.]
[Toki kapitalismi voi olla varsin kauhea asia, varsinkin, jos se ilmenee yhteiskuntajärjestelmänkin tasolla. Sosialismin ja sosialidemokratian klassikko Karl Marx Engels-tovereineen oli kuitenkin aikoinaan kehunut sitä, missä määrin kapitalismi oli kyennyt vapauttamaan täysin ennennäkemättömästi tuotantovoimat. Nykyään tiedämme, että yksityisyrittäjyydenkin vallitessa tavallisella ihmisellä voi olla hyvät oltavat. Mutta ei sitä ehkä 125 tai 160 vuotta sitten olisi voinut uskoa. Marxilla (1818-1883) ja Engelsillä (1820-1895) taisi kaikesta muusta neroudestaan huolimatta olla jonkin verran epärealistinen käsitys ihmisluonnosta. "Revisionistiksi" oikeaoppisten marxilaisten taholta nimitelty Eduard Bernstein (1850-1932) oli ollut monessa asiassa oikeassa.]
[Marx muuten kehui aikoinaan kovasti sitäkin, että Yhdysvalloissa uskonnosta oli onnistuttu tekemään yksityisasia.]
[Siteeraukseni aiheeseen jotenkin edes liittyen voin siteerata seuraavassa Wikipedian artikkelia Benjamin Disraelista (1804-1881) siltä hänen elämänsä ajalta, kun hänestä ei ollut vielä tullut Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriä:]
Disraeli oli mukana perustamassa ”Young England” -ryhmää 1842. Disraelin perusajatus oli, että Ison-Britannian teollistuneessa yhteiskunnassa vallitseva molempien suurten yhteiskuntaluokkien välinen vastakohtaisuus oli suurin ongelma. Hän halusi rikkaiden käyttävän vaikutusvaltaansa köyhien suojaamiseen keskiluokan riistolta.
[Tuon jälkeen kesti vielä vuosikymmeniä ennen kuin edes äänioikeus Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli laajentunut siinä määrin, että alaluokkaisillakin ihmisillä oli edes äänioikeus.]
[Sosiaalipasifismi on minusta yhteiskuntaluokasta riippumatta hyvä syy kannattaa sosiaalipoliittisia rakenteita. Sosiaalinen yhteiskunnallinen malli luo turvallisemman ja vähemmän kuohuvan yhteiskunnan. Sosiaalinen markkinatalous on mielestäni hyvä keksintö hyvin toteutettuna.]
[Mitä taas tulee Ranskan suureen vallankumoukseen, niin vaikka vallankumous nosti yhteiskunnallisella estradille sen, että tavallisillakin ihmisillä on oikeuksia, niin vallankumous Ranskassa kuitenkin söi lapsensa. Vallankumouksellisaktiivit eriytyivät omiin ryhmittymiinsä, ja jokainen katsoi oman ryhmittymänsä olevan suurin piirtein absoluuttisesti oikeassa. Ja siksi nämä ryhmittymät tappoivat "väärämielisten" ryhmittymien jäseniä ja kannattajia minkä ehtivät. No mutta ainakin giljotiini oli suhteellisen kivuton tapa kuolla. Vastavaikutuksena tälle mielettömälle verenvuodatukselle syntyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa moderni konservatismin aate, joka kannattaa yhteiskunnallisessa mielessä evoluutiota (eli vähittäistä kehitystä), ei revoluutiota (eli vallankumousta).]
[Ranskan vallankumousta voidaan kyllä nimittää porvarilliseksi vallankumoukseksi, mutta kovin liberaali se ei kokonaisuutena silti ollut.]
[Omien kansalaisten tappaminen Ranskassa loppui siihen, kun Napoleon Bonaparte (1769-1821) kaappasi usean vuoden aikana itselleen vallan lopulta ryhtyen – keisariksi. Hänen diktatuuristaan oli kyllä jotain hyötyä Ranskallekin. Hän oli erinomaisen taitava sotapäällikkö, ja hänen vallankumoussotansa ulkomailla levittivät oikeuksien ja vapauksien aatteita. Vaikka Napoleon kukistettiin myöhemmin lopulta taistelukentällä, niin kaikkea Ranskan vallankumouksen esille tuomasta aatemaailmasta ei kuitenkaan kyetty kukistamaan.]
[Tosin vallankumous ei antanut naisille vielä äänioikeutta, eikä Ranska tulisi antamaan sitä vielä pitkään aikaan. Naiset ovat niin hentoja ja söpöjä. Myöskään neekeriorjia ei vapautettu.]
[Ranskalle kuuluneella Haitin saarella neekeriorjat nousivat kapinaan vuonna 1791 Ranskan suuren vallankumouksen innoittamina. Tämä kuitenkin herätti suurta vihastusta, ja sitä laajalti pidettiin huonona siirtona Ranskan etnoranskalaisten keskuudessa. Entiset orjat kuitenkin saivat pidettyä vapaudestaan kiinni. Ranska kyllä sitten pakotti Haitin maksamaan varsin pitkän ajan orjanomistajille korvauksia menetetystä "omaisuudesta". Siteeraan George Orwellin allegorista romaania Eläinten vallankumous (engl. Animal Farm):]
Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
[Oma suu on aina lähinnä. Poikkeuksen tästä muodostavat jonkinlaiset harvalukuiset pyhimykset.]
[Haitilla päätettiin repäistä lopulta omasta lipusta valkoinen raita pois, koska siinä vaiheessa sen katsottiin ikävästi muistuttavan valkoisista orjanomistajista. Näin Haitin lipusta tuli punasininen.]
[Ps. PS. Kaukaisessa tulevaisuudessa tulen muuttamaan tämän siteerausblogini ilmettä siten, että pistän kunkin blogimerkinnän alun siteeraukset sisennetyiksi. Ja myöskin lakkaan pistämästä omaa tekstiäni hakasulkeiden sisään. Näin minun olisi tullut toimia jo heti "alussa", joka oli nähdäkseni noin kymmenen vuotta sitten, jolloin taisin aloittaa näiden siteerausten julkaisemisen. Itse blogihan on jonkin verran vanhempi. Tulevaisuudessa tämä blogini tulee olemaan paljon siistimmän ja kauniimman näköinen tämän uudistukseni vuoksi. Näillä näkymin Suuri ja kaunis uudistus tulee voimaan 30.5.2026. Päivänä, joka on lauantai.]