tiistai 28. kesäkuuta 2022

S Arabimaissa homoseksuaalisuudesta voi seurata kuolemantuomio

Maailmalla tilanne on huomattavasti huonompi. Esimerkiksi arabimaissa homoseksuaalisuudesta voi seurata kuolemantuomio. Häpeän halvaannuttamina osa perheistä toteuttaa kuolemantuomion jopa itsenäisesti suvun kesken.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.6.2022 julkaistussa Maaret Kallion kirjoittamassa kolumnissa Asennetutkimusten kysymykset pysäyttivät: Perusasiat eivät ole Suomessa vieläkään ilmiselviä.]

[Voidaan myös kysyä, että onko missään päin islamilaista maailmaa homoseksuaalisuus sallittu.]

S Otetaan mieluummin ulkomaalainen opiskelija, koska se vaikuttaa rahoitukseen

Viime vuosina englanninkielisiä maisteriohjelmia on noussut kuin sieniä sateella kansainvälistymistavoitteiden täyttämiseksi.

Helsingin yliopisto toivoo tuoreessa strategiassaan, että maisterivaiheen opiskelijoista 15 prosenttia olisi viiden vuoden kuluttua ulkomaalaisia. Tohtoriopiskelijoiden kohdalla määrän pitäisi olla peräti neljännes. Ensi vuonna käyttöön tuleva yliopistojen rahoitusmalli antaa rahaa valmistuvista ulkomaalaisista maistereista ja tohtoreista.

Tutkijoiden etujärjestönä toimiva Tieteentekijöiden liitto pelkää, että tämä voi johtaa ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden suosimiseen.

“Kun verrataan, otetaanko suomalainen vai ulkomaalainen, otetaan ulkomaalainen, koska se vaikuttaa rahoitukseen”, tuumii toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

[Näin oli lausuttu Ylioppilaslehdessä 29.4.2021 julkaistussa Hannu Hallamaan kirjoittamassa artikkelissa Ulkomaalaiset opiskelijat edellä.]

S Todellisuudessahan NATO ei itse pyri laajenemaan, vaan sen jäseneksi suvereenit maat hakevat saadakseen suojan Venäjän imperialismia vastaan

Toinen merkittävä lähde putkahti julkisuuteen Wikileaksin vuotamien asiakirjojen kautta. Asiakirjat ovat olleet sinänsä saatavilla Wikileaksista jo vuodesta 2013 lukien, mutta niihin kiinnitettiin huomiota vasta reilu viikko siiten 1.3.2022, kun tuntematon brittiläinen vaihtoehtomedia Byline Times julkaisi niistä yhteenvedon.

Kyseessä on luonnos Yhdysvaltain merijalkaväen Pentagonille vuonna 2011 laatimasta analyysista, joissa on selvitetty Putinin pitkän aikavälin strategiaa Venäjän aseman vahvistamiseksi Euroopassa, Kaukasuksella ja Baltiassa. Heti asiakirjojen alusta putkahtaa esiin mielenkiintoinen vuosiluku, joka yhdistyy edellä kerrottuihin Illarionovin kommentteihin. Merijalkaväen tiedustelutietojen mukaan tätä Putinin hallinnon strategiaa on alettu noudattaa juuri vuonna 2005 – jolloin Illarionov jätti tehtävänsä ja kertoi Venäjän linjan muuttuneen.

Lienee turvallista päätellä, että Illarionovin kertoma on ainakin pääpiirteissään totta, ja juuri tuolloin on tapahtunut lopullisesti suunnanmuutos, jolloin Putin viimeistään on hylännyt länsimyönteisen, avoimen markkinatalouden kehittämiseen perustuvan tulevaisuuden ja valinnut sen sijaan sotilaallisen supervallan aseman uudelleen tavoittelun.

Putin ilmeisesti myös aidosti kokee, että hän toimii vastavoimana NATO:n laajentumiselle. Todellisuudessahan NATO ei itse pyri laajenemaan, vaan suvereenit itsenäiset valtiot hakeutuvat vapaaehtoisesti sen jäseniksi ja näin toimimalla etsivät toisistaan suojaa – juurikin Venäjän imperialismia vastaan. 

[Näin oli lausuttu Päivän byrokraatti -sivustolla 13.3.2022 julkaistussa katsauksessa ja kannanotossa NATO.]

maanantai 27. kesäkuuta 2022

S Ukrainalaiset taiteilijat tulisi dekolonisoida

Kun yleiseurooppalainen kansallisaatteellinen liikehdintä saavutti Ukrainan, innostusta nostatti 1840-luvulla esimerkiksi kirjailija ja kuvataiteilija Taras Ševtšenko, joka syntyi maaorjaksi. Hänet tsaarinvaltaa vastustavat runot veivät ensin sotapalvelukseen, sitten loppuelämäkseen arestiin.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä kirjallisuudentutkija Natalya Bekhta muistuttaa, että myös kuvataiteilijat Ilja Repin ja Kazimir Malevitš olivat ukrainalaisia, eivät venäläisiä.

”Heidät, niin kuin paljon muutakin itäeurooppalaista kulttuuria, pitäisi dekolonisoida, vapauttaa venäläisomistuksesta.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 30.5.2022 julkaistussa Suvi Aholan kirjoittamassa artikkelissa Sinikeltainen kulttuurimaa.]

S Vihreiden nykymatriarkaalinen vasemmistolaisuus

Vihreiden 90 valtuutetusta naisia on 77 ja miehiä 13. Kannatuksen katto on aika matalalla, jos tarkoitus on menestyä vain naisten äänillä.

Toinen seikka liittyy puolueen asemointiin oikeisto – vasemmisto ‑akselilla. Vasemmistolaisten osuus on vihreiden kannattajissa viime vuosina noussut huomattavasti, mutta vasemmistolaisten määrä ei ole noussut. Muut ovat vain kadonneet.

Ongelma ei kuitenkaan ole puolueen ”vasemmistolaisessa” imagossa vaan sen tyhjyydessä. Ollaan vasemmistolaisia tunteen tasolla, mutta ei ole esitetty toimivaa ohjelmaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Luulen, että Ville Niinistö puhui vähän samasta sanoessaan, että vihreät ovat kokonaan poissa talouspoliittisesta keskustelusta.

Ilmeisesti tämä on sitä identiteettipolitikkaa. Inhoan sitä yli kaiken. 

[Näin oli lausuttu Vihreiden Grand Old Manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran blogissaan 24.1.2022 julkaisemassa merkinnässä Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?.]

sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

S Madonna: "Ei tapahdu kovin usein sitä, että robottituhatjalkainen ryömii ulos vaginastani"

Madonna julkaisi seuraavana päivänä jatko-osavideon, jossa hän kertoo lisää taideteoksesta ja siitä, miten se saattaa kummastuttaa joitakin ihmisiä.

- Ei tapahdu kovin usein sitä, että robottituhatjalkainen ryömii ulos vaginastani, Madonna toteaa.

- On tärkeää, että ihmiset kuitenkin tietävät, kuinka videota tehdessä käytiin paljon keskusteluja, ja että teokset on tehty ajatuksella, Madonna lisää.

[Näin oli lausuttu Voice-sivustolla 12.5.2022 julkaistussa Riia Frostin kirjoittamassa uutisartikkelissa tai jossakin Madonna poseeraa erikoisessa taidevideosarjassa: "Robottituhatjalkainen ryömii ulos vaginastani".]

lauantai 25. kesäkuuta 2022

S Suomi on tehnyt mahdollisesta tulevaisuuden Nato-jäsenyydestään varsinaisen labyrintin

Suomi on omin käsin rakentanut mahdollisesta Nato-jäsenyydestään labyrintin. Rauhan aikana Suomi ei liity Natoon, koska ei tarvitse, kun taas sodan aikana siihen ei millään ehdi. Jotenkin monet eurooppalaiset demokratiat ovat kuitenkin tämän esteradan selvittäneet.

Mitä tapahtuu Suomen Nato-politiikassa sinä päivänä, kun Venäjän hyökkäyksen jäljiltä suomalaisten enemmistö ryhtyy mielipidemittauksessa kannattamaan Natoon liittymistä? Ei mitään. Silloin jäsenyys ei ole ajankohtainen. Kolmeenkymmeneen vuoteen ei ole koittanut hetkeä, jolloin se olisi ollut ajankohtainen.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 27.2.2022 julkaistussa Jari Tervon kirjoittamassa kolumnissa Esterata Natoon.]

[PS. En edes pidä Jari Tervosta, mutta tämä oli ihan pakko jakaa täällä.]

S Neuvostoliiton erikoisoperaatio Talvisodassa

Kun talvisota syttyi, sekin oli hyökkääjän puolelta erikoisoperaatio. Mistään hyökkäyksestä tai edes sodasta ei virallisesti ollut kysymys eikä voinutkaan olla, sillä loistava, voittamaton puna-armeija antoi vain pyydettyä apuaan Suoman kansanhallitukselle. Tämän nykyisen operaation käsikirjoitus muistuttaa hätkähdyttävästi kaikissa olennaisissa kohdissa talvisodan lavastusta.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissaan 3.3.2022 julkaisemassa merkinnässä Onko tässä jotain aivan erityistä?.]

S Koulutus tai älykkyys eivät suojaa ideologisuudelta tai autoritaarisuudelta

Kirjassa esitellyt tapaukset muistuttavat, että koulutus tai älykkyys eivät suojaa ideologisuudelta tai autoritaarisuudelta. Jokainen sukupolvi joutuukin vuorollaan puolustamaan ilmaisunvapautta, kulloinkin muodissa olevaa suvaitsemattomuutta ja dogmatismia vastaan. Tehtävä on vaikea, sillä laaja sananvapaus edellyttää älyllisen, moniäänisen ja itseään haastavan keskustelukulttuurin ylläpitoa. Toisaalta periaatteen tasolla tehtävä on helppo: ilmaisunvapauden puolustamisella on enemmän legitimiteettiä kuin mitätöinti- ja uhriutumiskulttuureilla voi ikinä olla.

[tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalo blogissaan uudestaan julkaisemassaan alun perin Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numerossa 3/2021 julkaistussa kirjoituksessaan Woke is not great, jossa hän arvostelee C. Lehmannin ja muiden teoksen Panics and Persecutions – 20 Tales of Excommunications in the Digital Era (v. 2020, Black Spring Press Group, Quillette edition. Lontoo)]

perjantai 24. kesäkuuta 2022

S Ilman aggressiivisuutta jäisimme heittopussiksi

Ihmisen ei tarvitse oppia olemaan väkivaltainen, Nummenmaa sanoo. Kaikki tarvittava tieto löytyy geeniperimästämme.

Kun ihmislapsi syntyy, hänen aivonsa ovat täynnä valmiita hyökkäys- ja puolustusohjelmia. Nummenmaa kuvailee aivoja sveitsiläiseksi linkkuveitseksi, jonka työkalut auttavat selviämään elämässä.

”Jos jokin tilanne vaatii aggressiivisuutta, voimme ottaa esille veitsen. Jos tilanne vaatii rauhanomaisia keinoja, voimme ottaa tölkinavaajan ja syödä yhdessä tölkkiruokaa”, Nummenmaa sanoo.

”Kasvuympäristö ja kokemukset ratkaisevat lopulta, minkälaisia työkaluja me elämän polulla käytämme.”

Aggressiivisen käytöksen on edistettävä – ainakin jollain tasolla – geeniperimän selviytymistä. Muuten luonnonvalinta tiputtaisi sen melko nopeasti pois perintötekijöiden joukosta.

”Ilman aggressiivisuutta jäisimme heittopussiksi. Saatamme ajatella, että emme tappaisi kärpästäkään. Jos joku käy kuitenkin kadulla kimppuumme, meistä jokainen kykenee lyömään ja potkimaan."

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]

torstai 23. kesäkuuta 2022

S Myös Saksan pääministeri Scholz on idiootti, osa 1

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba huokaisi italialaiselle sanomalehdelle La Repubblicalle: ”On maita, joista odotamme toimituksia, ja maita, joitten toimituksia olemme kyllästyneet odottamaan. Saksa kuuluu jälkimmäisiin.”

Welt am Sonntagin paljastuksen mukaan Saksa toimitti kahden kevätkuukauden aikana Ukrainaan vain kevyttä aseistusta, sitäkin minimaalisesti. 

[Näin oli lausuttu Jari Tervon Helsingin sanomat -lehdessä 12.6.2022 julkaistussa kolumnissa Häpeän päivät.]

S Rajallisten resurssien maailmassa priorisointi on välttämätöntä

Vaikka olisi valmis kasvattamaan julkisia menoja reippaasti velalla tai veroilla, ei pääse karkuun rajallisten resurssien fundamentaalista ongelmaa. Rajallisten resurssien maailmassa priorisointi on välttämätöntä, ja demokratiassa vastuu julkisten varojen priorisoinnista on lopulta vaaleilla valituilla päättäjillä. Se ei ole helppo tai hauska vastuu.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 15.11.2021 julkaistussa Atte Harjanteen kirjoittamassa kolumnissa Washington-monumentti ja leikkausten sietämätön vaikeus.]

S Päästöjen vähentäminen tuli EU:ssa huomattavasti kalliimmaksi kuin Yhdysvalloissa, jossa hintamekanismi sai etsiä edullisimmat tavat

Todistetusti hintamekanismin käyttö on kustannustehokkain tapa alentaa haitallisia päästöjä. Hinta on läsnä kaikessa ja vaikuttaa optimointiin kaikilla tasoilla, niin yrityksen teknologisissa valinnoissa kuin kuluttajan päätöksessä ostaa ympäristöveron vuoksi kalliimmaksi tullutta tuotetta ja kaikessa siltä väliltä.

Hyvän esimerkin tarjoaa rikkipäästöjen vähentäminen Yhdysvalloissa ja EU:ssa. EU valitsi normiohjauksen ja Yhdysvallat päästökauppana toteutetun hintaohjauksen. Päästöt vähenivät molemmissa suunnilleen yhtä paljon, mutta se tuli EU:ssa huomattavasti kalliimmaksi kuin Yhdysvalloissa, jossa hintamekanismi sai etsiä edullisimmat tavat. On erimielisyyttä siitä, kuinka paljon kalliimmaksi EU:n rikkipolitiikka tuli, mutta yksimielisyys siitä, että useita kertoja kalliimmaksi.

[Näin oli lausuttu Työn ja talouden tutkimus LABORE:n eli Laboren, joka on entinen Palkansaajien tutkimuslaitos, sivuilla 15.3.2022 julkaistussa Vihreiden vanhan ja asiantuntevan parran Osmo Soininvaaran kirjoittamassa artikkelissa Pigoun verot suojelisivat ympäristöä.]

keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

S Kolumbian uusi varapresidentti Francia Márquez: Sanotaan, että miehet eivät voi tehdä aborttia

Hän on myös feministien ikoni, joka on ojentanut aluksi varautuneesti abortin sallimiseen suhtautunutta presidentti Petroa

– Sanotaan, että miehet eivät voi tehdä aborttia. Mutta he tekevät abortin joka kerta, kun he jättävät lapsensa, Márquez on todennut. 

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 21.6.2022 julkaistussa Maija Salmen kirjoittamassa uutisartikkelissa Kolumbian uusi varapresidentti teki "sannamarinit" – afrokolumbialainen yksinhuoltaja on ympäristöaktivisti, joka haluaa pelastaa Amazonian.]

[Tapaan poistaa aseestani varmistimen – minulla itse asiassa on omistuksessani eräs deaktivoitu ase, jossa ei ole varmistinta – kun kuulen sanan "feminismi", mutta minusta vaikuttaa melko lailla siltä, että Kolumbian uusi varapresidentti Francia Márquez on tässä asiassa oikeassa.]

S Ukrainan kysymyksestä

Lukasilla on selvä vastaus siihen, miksi Putin haluaa tuhota paitsi Ukrainan siviilikohteita ja kaupunkeja, niin myös kulttuurikohteita.

– Putinin näkökulmasta katsoen täällä on rakennettu 30 vuodessa, eli koko Ukrainan itsenäisyyden ajan jotain Venäjälle hyvin vahingollista, eli omaa valtiota, omaa ukrainalaisuutta, jolloin sitä ilmentävät kulttuuri ja kieli on tuhottava.

– Koko konfliktin ydin ei ole Naton laajentuminen vaan se, että Putin koki Ukrainan esimerkin johtavan seuraamuksiin Venäjällä. Jos Ukraina menisi EU:hun, ja tästä tulisi liberaali eurooppalainen valtio, johon ihmiset täällä pyrkivät, niin se olisi Venäjän loppu. Näin siksi, että venäläiset ihmiset kokevat niin paljon samankaltaisuutta ukrainalaisten kanssa, että he saattavat kysyä miksi ukrainalaiset elävät paremmin kuin venäläiset?

Lopuksi Lukas haluaa vielä selkiinnyttää ajatteluamme Ukrainan kielikysymyksessä.

– Suomalainenkin media yksinkertaistaa asioita puhumalla ukrainankielisestä Länsi-Ukrainasta ja venäjänkielisestä Itä-Ukrainasta. Se ei ole niin mustavalkoista. Ukrainalainen kirjakieli tulee itäisestä Ukrainasta Pultavan alueelta, mistä minunkin sukuni on lähtöisin. Ukrainan kieltä on 1900-luvun alussa puhuttu Kaukasuksen pohjoispuolella aina Kubanin aluetta myöten. 1900-luvun alussa keisarillisella Venäjällä ei saanut väestönlaskennassa kysyä kansallisuutta vaan kieltä. Noin puolet Kubanin alueen asukkaista sanoi puhuvansa äidinkielenään ukrainaa.

– Kun Ukraina vuonna 1918 itsenäistyi, niin Kubanin kasakat äänestivät Ukrainaan liittymisen puolesta. On myös olemassa vanhoja karttoja, joissa Kaukasus ja sen pohjoispuolinen alue on liitetty Ukrainaan. Se on historiallinen fakta. Sitä kesti vuoden tai kaksi. Valkoiset hävisivät, ukrainalaiset hävisivät ja kommunistit voittivat, mutta pitää ymmärtää, että Ukrainan kielikysymys on äärimmäisen monimutkainen, Lukas kertoo.

– Itäisessä Ukrainassa puhuttiin 1920-luvulla ukrainaa. Etniset ukrainalaiset olivat valtaosin maalaisväestöä, kun taas monissa kaupungeissa asui enimmäkseen venäläisiä tai juutalaisia. Länsi-Ukraina puolestaan kuului vuorotellen Itävalta-Unkariin tai Puolaan, mutta Ukraina oli maatalousyhteiskuntana hyvin ukrainankielinen.

– 1920-luvulla koettiin Leninin aikana ukrainalaistamisen vuosikymmen, eli Lenin teki myönnytyksiä ukrainalaisille ja kymmenen vuoden aikana täällä lähes kaikki ukrainalaistettiin. Stalinin tullessa valtaan kaikki käännettiin päinvastoin. Silloin alkoi täysi terrori ja ukrainan kieli poistettiin täysin, Lukas sanoo ja muistuttaa hirvittävästä nälänhädästä jolloin miljoonia ukrainalaisia kuoli.

– Stalin teki samaa, mitä Putin yrittää nyt tehdä – hänen ei pidä tappaa kaikkia ukrainalaisia, mutta tuhota heitä siinä määrin, että kaikki ukrainalaisuus poistuu. Stalin onnistui siinä osittain. Hän teki sen 30-luvulla, jolloin Lviv ja muut Länsi-Ukrainan alueet eivät kuuluneet Ukrainaan. Tuhotessaan ukrainalaisuutta Stalin lähetti etnisiä venäläisiä juuri näille Donetskin seuduille missä viime vuosina on sodittu. 

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä 20.4.2022 julkaistussa Rauli Virtasen kirjoittamassa artikkelissa Suomalainen sellisti Lukas Stasevskij pakeni kodistaan viime hetkellä: ”Venäläiset tulivat seuraavana päivänä alueelle, jossa asuin”.]

S Eero Paloheimo: Maapallon väkiluku ja kaikkein perustavin maankäyttö eivät ole kysymyksiä, jotka sopivat yhteen demokraattisen päätöksenteon kanssa

Vaikutteita virtaa myös Niinistöltä Paloheimolle. Presidentti ehdotti pandemian alussa ”koronanyrkkiä” eli kriisiryhmää, joka ”kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä”.

Paloheimo puolestaan esitti Kanava-lehdessä 8/21 Demokratioiden eettiset sudenkuopat -artikkelissaan koko maailmaa edustavaa ”viisaitten nyrkkiä”. Se ”kertoisi ujostelematta todellisen tilanteen sekä keinot ja aikataulut itse sairauden parantamiseen”.

”Viittasin Niinistön koronanyrkki-sanaan”, hän myöntää.

Mutta Paloheimo oli kiistanalaisempi. Hän kirjoitti myös, että ”demokratiasta tulee isoissa asioissa luopua”.

”Ne isot asiat ovat maapallon väkiluku ja maapallon kaikkein perustavin maankäyttö, millä tarkoitan erityisesti luonnonsuojelualueita. Kaikkeen muuhun demokratia voi hyvin olla voimassa, siinä ei suurta vahinkoa pääse syntymään.” 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 11.2.2022 julkaistussa Vesa Sirénin kirjoittamassa artikkelissa Presidentin sparraaja.]

tiistai 21. kesäkuuta 2022

S Suomen puolustusvoimat on yllättävän hyvä

Ukrainan toimet voivat olla oikeasuuntaisia, mutta ilman kansalaisten sotilaskoulutusta myös varsin tehottomia, The Atlantic arvioi. Lisäksi toimet tulevat aivan liian myöhään.

– Ukraina opettaa kiireesti konttoristeja ja kirjanpitäjiä ja babushkoja heittämään vanhoja kaljapulloja täynnä bensaa – hyödyllinen taito, mutta kammottavan myöhään, artikkelissa todetaan.

Pieni Suomi saisi sen sijaan mallinsa ansiosta mobilisoitua hetkessä lähes miljoona koulutettua sotilasta, The Atlantic kertoo. Samassa yhteydessä lehti muistuttaa myös talvisodasta, jossa Suomi vältti Neuvostoliiton miehityksen.

[Näin oli lausuttu Iltalehdessä 3.3.2022 julkaistussa Joonas Lehtosen kirjoittamassa uutisartikkelissa Amerikkalaislehti ylistää Suomen puolustusta: ”Ukrainan olisi pitänyt toimia näin”.]

S Iso röyhkeä kiusaaja

Georgian sota, Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja kemiallisen aseen käyttö entisen vakoojan murhayritykseen Britanniassa kuitattiin vielä näennäis­pakotteilla, jotka naurattivat Putinia ja rohkaisivat häntä aina häikäilemättömimpiin tekoihin, kuten Syyrian diktaattorin Bašar al-Assadin päärikoskumppaniksi ryhtymiseen.

Tavalliset kansalaisetkaan, joihin kuulun itsekin, eivät ole länsimaissa luoneet poliitikkoihin painetta. Venäjän rikoksiin, kuten oppositiopoliitikkojen tai toimittajien vangitsemisiin ja salamurhiin, on reagoitu painamalla sosiaalisessa mediassa surullisen naaman tippalinssiemojia. Venäjän vastaiset puolivillaiset pakotteet sekä tuohtuneet julkilausumat on kuitattu tykkäyshumanismilla, jos edes sillä.

On oltu horroksessa ja eletty häirikön pelossa. Kuin koulun pihalla, jossa iso ja röyhkeä kiusaaja hakkaa yhden lapsen kerrallaan ja muut tuijottavat kenkiään toivoen, ettei heidän vuoronsa ole seuraavaksi. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.3.2022 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa artikkelissa Життя переможе смерть, а світ – темряву: Ukrainalaisten urheus ravistelee länsimaita irti Putinin terrorista.]

S Kissanräppänä autoksi

”Mikä sieltä tulee? Onpa se söpö! Mikä tuo on, voi ei!”

Ohi kulkeva pariskunta pysähtyy jalkakäytävälle ällistelemään, kun hivutan pikkuruista Citroën Amia ulos porttikongista Helsingin keskustassa.

”Tämä on tällainen ranskalainen koppimopo”, lausun sivuikkunan ahtaasta saderäppänästä ja vääntäydyn ulos esittelemään erikoista laitetta. Näitä hyväntahtoisia kohtaamisia tulee aivan jatkuvasti, kun Amilla ajaa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 20.11.2021 julkaistussa Niko Kettusen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ranskalainen koppimopo, jossa kerrotaan Citroën Amista.]

[PS. Auto ei tätä ajastaessa – 24.11.2021 – ole vielä myynnissä Suomessa.]

maanantai 20. kesäkuuta 2022

S Vajaamiehitys riivaa muitakin aloja

Hoitajien tilanne on karuimmasta päästä. Kiireen vuoksi potilasturvallisuus on hoitajien mukaan vaarantunut arkisessa työssä toistuvasti.

Mutta vajaamiehitys riivaa muitakin aloja. Vähäinen henkilöstö ja henkinen kuormitus tuntuvat vaivaavan yhtä jos toistakin työpaikkaa.

Olen alkanut epäillä, että Antti Tuiskun hiihtobiisin kertoja sivakoi suomalaisessa työpaikassa. Yhden mäen jälkeen on aina uusi mäki.

On kiristyneitä aikatauluja, väsymystä ja päivästä toiseen rämpimistä. Toimenkuvia, joihin on sisällytetty oman ammattiosaamisen lisäksi kaikenlaista tilpehööriä.

Kun henkilöstö on vedetty minimiin ja sen alle, pieni porukka tekee enemmän. Kiire synnyttää kitkaa työyhteisöön. Taukoja ei ehditä pitää. Työ valuu vapaa-ajalle. Sähköposteja selataan iltaisin ja viikonloppuisin. 

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 18.4.2022 julkaistussa Laura hallamaan kirjoittamassa kolumnissa Olemme jatkuvasti henkisen kuormituksen riivaamia, koska työelämä ei tunne enää työntekijän rajoja.]

S Aseistus ja vihollisisto

Aseet ja viholliset ovat viihdyttävän monipuolisia. Peruspistoolikin on monessa paikassa tarpeen, vaikka tulivoimaa siinä ei olekaan mutta patruunoita saa halvalla ja useista aluksista. Rypälepommin arvaamattomuus voi suljetussa tilassa putsata kokonaisen huoneen vihulaisista, mutta toisinaan rypäleet lentävät vasten kasvoja. Toisinaan tulee vastaan vihollisia, joihin mikään määrä patruunoita ja räjähteitä ei pysty, kunnes viikatemies korjaa – pelaajan. Harhauttaminen, vangitseminen pieniin ja tyhjennettyihin tiloihin (ovet saa lukkoon) ja muut taktiikat ovat tärkeämpiä työkaluja kuin maksimaalista vahinkoa tekevät aseet. Samoin kannattaa kuunnella, millaista ääntä oven takaa kuuluu. Jos kuuluu raskaimpien vihollisten askeleiden jyminää, kannattaa lukita ovi ja pinkoa 180 astetta toiseen suuntaan. 

[Näin oli lausuttu Kaivettua ja kaivattua -blogissa 27.2.2020 julkaistussa merkinnässä Pelasin: Void Bastards.]