sunnuntai 16. helmikuuta 2020

S Omin päin ei kannata testata itselle vaarallisia allergeeneja

Facebookin sivuilla Nordin on väittänyt mm. että myös pähkinäallergiasta taikka ampiaisen piston allergioista voisi kurssin harjoitteilla päästä eroon. Väite on perusteeton ja vaarallinen. Nämä allergiat voivat aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion eikä missään tapauksessa saa kehottaa altistuksen testaamiseen omin päin. 

[lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti blogissaan 5.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Maria Nordin – Eroon oireista]

lauantai 15. helmikuuta 2020

S Jos ihminen uskoo, että mies ei voi synnyttää, niin ei hän välttämättä ole konservatiivi

[...]huomauttaisin siitä, että käsitys, jonka mukaan mies EI VOI synnyttää, ei ole konservatiivinen, eikä siten konservatiivisuutta. Se on pelkkää kiistattoman fysiologisen todellisuuden tunnustamista todeksi, ja on siten ei-ideologinen näkemys. Se, että ihmislajilla vain naissukupuolen yksilö synnyttää, on kiistaton tosiasia samaan tapaan kuin se, että painovoima on olemassa ja kuu ei ole juustoa. 

[Näin oli lausunut sukupuolidysforiaa paljon elämässään tuntenut nimimerkki "Sametti" Musta orkidea -blogissaan 4.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Elämänkatsomustiedon opettajien yhdistyksen nolo kannanotto oppikirjakohuun.]

perjantai 14. helmikuuta 2020

S Hallituspuolueiden kansanedustajat osoittivat mieltä eduskuntatalon edessä eduskunnan enemmistöä vastaan

Tämä on jo Monty Python -meininkiä. Hallituksen kansanedustajat osoittavat mieltä eduskuntatalon edessä, että eduskunta tekisi jotakin. Samaan aikaan oppositiopuolueen kansanedustaja puolustelee hallituksen toimia hallitusta itseään vastaan.

Jotenki tuntuu siltä, että hallitus ei ole vielä tajunnut olevansa hallitus, eli just se taho, jolla on Suomessa kaikista eniten päätösvaltaa. Sitten, kun se ei sitä tajua, pääsemme tilanteeseen, jossa hallituspuolueen kansanedustajat huutavat kovaan ääneen "Me teemme huonoja päätöksiä! Tekisimmepä me parempia päätöksiä!"

Onhan se toki kiva kiljua establishmenttia ja patriarkaattia alas, mutta vähän typerältä se näyttää, kun itse kuuluu sen kovimpaan ytimeen. Tosin kokouksissa istuminen on tylsää, eikä sitä kehtaa tehdä pilvessä, niin pakko kai kestää pieni määrä nolostumista.

[Jiri Keronen Facebookissa 13.2.2020. Ulostuloon liittyy Verkkouutiset-lehden uutisartikkeli ”Palautukset on toteutettava ilman häiriköintiä”.]

S Tasa-arvoisuuden tavoittelusta

Abdulkarimin ihanneyhteiskunnassa ”jokainen saisi toteuttaa itseään ja potentiaaliaan”. Hänen mielestään ”tämä on hyvä mittari sille, kuinka tasa-arvoisia olemme”. Olen tästä käytännössä samaa mieltä. Samalla on kuitenkin tunnistettava resurssien rajallisuus: yhtäällä käytetyt voimavarat eivät ole käytettävissä toisaalla. Siksi ajatusta on tarkennettava. Kyse on kustannusten kohdentamisesta.

Käytännössä joudumme pohtimaan, kuinka paljon mikäkin seikka saa yhteiskunnalle maksaa: synnytys, vanhempainvapaa, peruskoulu, päihdehuolto, pakolaisapu, puoluetuki, kirjastolaitos, Kansallisooppera, Korkein oikeus. Ottajia riittää, eikä kukaan kykene ennustamaan tai mittaamaan rahanjakomallien kaikkia seurauksia. Ja vaikka joku siihen kykenisi, investointien kohdentamisesta oltaisiin silti erimielisiä. Annammeko tukiopetusta heikommille vai kannustammeko lahjakkaita? Koulutukseen, aivan kuten terveydenhuoltoon, pystyttäisiin käyttämään loputtomasti varoja. Heikommille oppilaille ohjatut varat ovat silti aina pois lahjakkaammilta, aikuisoppilaille suunnatut varat ovat pois lasten opetuksesta, syöpäpotilasresurssit ovat pois sydänpotilailta ja niin edelleen.

Näin tarkasteltuna jopa ajatus lähtökohtien tasa-arvosta voi vaikuttaa naiivilta. Peruskoulupohjalta on esimerkiksi turha hakea tutkijankoulutuspaikkaa. Mistä lähtökohdasta siis puhutaan? Sitä ei juuri koskaan määritellä. Voidaan myös kysyä, onko lähtökohtien tasa-arvo toivottavaa itsessään vai onko se vain välttämätön osa reilua kilpailua? Jos lähtökohtien tasa-arvoa pidetään vain olennaisena osana kilpailua, on kysyttävä, kuinka paljon vapautta kannattaa uhrata siihen, että kaikki aloittavat samalta viivalta.

Sosiaalitieteissä lähtökohtien tasa-arvolla tarkoitetaan toisinaan todennäköisyyttä sille, että alhaisella sosioekonomisella lähtötasolla oleva yksilö nousee ylemmille tasoille. Tämä määritelmä jättää huomiotta kysymykset meriiteistä ja ominaisuuksista. Onko yksilö ansainnut nousunsa? Ja jos on, onko nousu perustunut jo saavutettuihin meriitteihin vai synnynnäisiin ominaisuuksiin (vrt. menestyminen urheilu- tai kauneuskilpailuissa)? Tulisiko näihin suhtautua eri tavoin?

On ilmeistä, että kukaan ei kykene käyttämään kaikkea potentiaaliaan ja että lahjakkuutta väistämättä valuu hukkaan. Kuvataiteilija ei ennätä harjoittaa kielellistä ilmaisuaan, koripalloilija ei ehdi hioa korkeushyppytekniikkaansa ja niin edelleen. Tästä huolimatta on oikein toimia niin, että lahjat eivät haaskaannu mahdollisuuksien puutteeseen. Se, minkä verran yhteiskunnan tulee käyttää tähän voimavaroja (tai uhrata muiden vapauksia), ei kuitenkaan ole ilmeistä. Ei myöskään ole ilmeistä, millainen yhteiskunnasta tulisi, jos sosioekonominen asema määräytyisi tarkasti vain ja ainoastaan meriittien mukaan.

Avoimia kysymyksiä on siis paljon. Tuleeko työnantajalla olla vapaus palkata kenet tahansa, riippumatta hakijan meriiteistä? Entä koulutuspaikat? Tuleeko ne jakaa täysin meritokraattisesti (eli ilman rotu- tai sukupuolikiintiöitä)? Tällöinkin pitää ratkaista, minkälaisista meriiteistä puhutaan: ylioppilastodistuksen arvosanasta, ylioppilaskokeen yleisarvosanasta, yksittäisestä ylioppilaskoeaineen tuloksesta, pääsykoemenestyksestä, työkokemuksesta, näiden yhdistelmistä vai jostakin aivan muusta. Yhteiskunta voisi myös päättää suosia äärimmäistä vapautta joissakin kysymyksissä, esimerkiksi työhönotto- ja palkkauskysymyksissä, mutta se voisi samalla vaatia täyttä tasa-arvoa terveydenhuollossa.

On yleisesti hyväksyttyä, että työnantaja ei saa valita työntekijää rodun, sukupuolen tai muun vastaavan ominaisuuden perusteella. Asiaa tarkastellaan usein kuitenkin mutkikkaammin, työpaikkojen yleisen jakautumisen kannalta. Tällöin saatetaan ajatella, että työpaikat tai uralla eteneminen eivät saa olla yhteydessä rotuun, sukupuoleen tai muuhun vastaavaan piirteeseen. Tämä näkemys on paljon vaativampi. Työpaikkojen jakautuminen tai ihmisten eteneminen työuralla voivat nimittäin olla yhteydessä rotuun tai sukupuoleen muista syistä kuin työnantajan tekemistä rotu- ja sukupuolipäätöksistä (ks. kirja-arvion ensimmäinen osa).

Kuten todettua, kysymys on ikiaikainen. Missä määrin valtiolla on oikeus puuttua yksilöiden – työntekijöiden tai työnantajien – päätöksiin? Riippumatta siitä, miten yhteiskunta tämän kysymyksen ratkaisee, taloudellisen tasa-arvon ja taloudellisen vapauden välillä on väistämätön ristiriita. Lisäksi vapaimmatkin yhteiskunnat rajoittavat yksilön mahdollisuuksia valita vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja. Yksilöiden toiminnan säätely on oikeastaan jo osa yhteiskunnan määritelmää. Meritokratia ja tasa-arvo saattavat teoreettisina ajatusrakennelmina joka tapauksessa olla hyödyttömiä. Matt Cavanagh kirjoittaa:
Tasa-arvon ja meritokratian kaltaiset teoriat, jotka esittävät selittävänsä kaiken yksinkertaisilla ideoilla, eivät ole ainoastaan väärin vaan ne ovat hyödyttömiä: niiden vaikutus saa meidät ajattelemaan, että vaikka teoriat ovat väärässä, oikea vastaus olisi aina samankaltainen. Todellisuudessa ”mahdollisuuksien tasa-arvon” alaisuudessa matkustaa puolustamisen arvoisia ajatuksia – syrjimättömyys ja ajatus, että kaikkien tulisi voida jossakin määrin kontrolloida elämäänsä – jotka eivät itsessään ole valmiita teorioita, eivätkä ne itsestään selvästi sovi yhteen muodostaakseen valmiin teorian.
Feminismin tärkeimpiä periaatteellisia kysymyksiä on lopputulosten tasa-arvo. Tärkeimpiä käytännön kysymyksiä on taas se, miten hallinnon tulisi toimia tuloerojen suhteen. Asia on luonnollisesti paljon suurempi kuin miesten ja naisten tuloerot. Merkittävä osa esimerkiksi Yhdysvaltain eriarvoisuuden viime aikaisesta kehityksestä johtuu teknologian avittamasta superrikkaiden vaurastumisesta, ei naisten, homojen tai mustien syrjinnästä. Syrjintäteorioiden kyky käsitellä asiaa on siksi varsin rajoittunut. (Mielenkiintoinen seikka on, että rikkaiden rikastuminen on epäreilua myös monien, kenties useimpien jenkkikonservatiivien mielestä.) 

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon kirjoittaman kirja-arvostelun M. Abdulkarimin ja E. Talvitien kirjoittamasta kirjasta 'Noin 10 myyttiä feminismistä' toisessa osassa, jonka mies oli julkaissut blogissaan 3.10.2018 otsikolla Minne menet feminismi? Osa 2.]

S Pyörätuoliluiska oli potkittu pois paikoiltaan

– Olemme kuulleet, että pyörätuoliliuska on potkittu pois paikoiltaan ja eräässä taloyhtiössä taloyhtiön kokouksessa ei äänestyksessä mennyt läpi vammaisen auton invapaikka, kun se olisi ollut pihassa kuulemma liian ruma ja liian iso, Silander kertoo.

[Näin oli lausuttu Iltalehden sivuilla 1.3.2019 julkaistussa Juha Veli Jokisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Cp-vammaiset kohtaavat arjessaan kammottavaa käytöstä - näin naapurit sortavat.]

torstai 13. helmikuuta 2020

S Halpa siirtolaistyövoima on vain näennäisesti halpaa

Hallitus pyrkii myös haalimaan maahamme lisää työvoimaa ulkomailta. Enemmistö hallituspuolueiden kansanedustajista laittoi jo viime kaudella nimensä Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan aloitteeseen, jossa vaaditaan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Kivoin seurauksin.

Tämä merkitsee palkkojen polkemista ja ostovoiman vähenemistä markkinoilla, millä puolestaan on taantumaan ohjaava vaikutus. Kun julkinen valta haalii mieluummin työvoimaa ulkomailta kuin tukee suomalaisten työttömien siirtymistä työvoimaksi kasvukeskuksiin, työttömyysmenot pysyvät ennallaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden mukana tulee yleensä myös omaisia, jotka puolestaan ovat hekin useasti työelämän ulkopuolella ja siis julkisen talouden rasitteina.

Hyödyn korjaavat yritykset, jotka saavat halpaa työvoimaa, mutta sosiaalikustannukset ja asumisen järjestäminen tulijoille kiertyvät kuluiksi julkiselle puolelle ja verorasitukseen, myös firmoille. Halpa siirtolaistyövoima on vain näennäisesti halpaa. Kulut lankeavat veronmaksajille, ja yhteiskunnallinen tehokkuus alenee kielikonfliktien myötä terveyskeskuksista tehtaisiin.

[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 9.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Vihervasemmisto – sitä vie mitä lupaa]

S Poliittisen puolueen kannattaa kertoa omat lähtökohdat ja tavoitteet mutta asiallisesti

Moni perinteinen puolue on oppinut vuosikymmenien aikana, että tiukoilla linjanvedoilla voi maalata itsensä nurkkaan ja vaikeuttaa parlamentaarista yhteistyötä. Tämä on hyvä oppi myös tänä aikana, mutta jotenkin ihmeellisesti tätä rikotaan kahdella tapaa. Samat puolueet, jotka eivät juuri mistään uskalla ottaa tiukkaa kantaa, ovat kuitenkin hetkessä valmiina laittamaan ukaaseja yhteistyölle jo ennen kuin sitä on ehditty ehdottaakaan. Toisaalta, monissa linjakysymyksissä taas ei sanota edes omia lähtökohtia selkeästi. En oikein edes tiedä mitä pitäisi suositella vaikkapa demareille tai kepulle tässä kohtaa. Miten olisi kertoa omat lähtökohdat ja tavoitteet, mutta ilmaista ne suoraselkäisesti, keskittyen asiaan eikä uhkakuviin ja vihollisten nimeämiseen. Väitän, että edelleenkin enemmistö niin poliitikoista, toimittajista kuin kansalaisistakin ymmärtää että yhteistyön hetkellä tehdään kompromisseja. Nekin on helpompi rakentaa jos tiedetään mistä lähdetään liikkeelle.

[maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 4.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Politiikan keskikenttä voisi voittaa jättipotin]

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

S Oikeistolaisten ei ole hyvä suhtautua työläisiin muuten kuin täysien ihmisoikeuksien pohjalta

No mutta sitä se on, kun vauhtisokeus iskee. Sekä johtajat että duunarit pyrkivät parantamaan omaa asemaansa kaikin laillisin keinoin, tarvittaessa jopa toisen kustannuksella, ei siinä sen kummempaa. Lähinnä minua kummastuttaa monen sivustaseuraajan aito ihmetys ja järkytys, että eikö muka yrityksen johto saakaan päättää, millaisia palkkoja yrityksessä maksetaan.

Olisihan se kiva, jos saisi. Se vain edellyttäisi sitä, että johto ei käyttäisi valtaansa duunarien talouden romahduttamiseen tiputtamalla heidät mielivaltaisilla ja yksipuolisilla päätöksillä yhteiskuntaluokasta toiseen, vaan duunarit voisivat luottaa siihen, että heitä kohdeltaisiin yrityksen jäseninä eikä pelkkinä kuluerinä.

Se edellyttäisi sitä, että isojen firmojen pomot eivät ilmoittelisi, että syöminen on duunarille ihan turhaa luksusta. Se edellyttäisi sitä, että vasemmistohallituksen ei tarvitsisi pelastella duunareita tällaisilta. Erityisesti se edellyttäisi sitä, että oikeistolaiset eivät komppaisi firmojen pomoja, että ihan oikein ja mitä ne vassarit taas sekoilevat. Ihmettelen, jos demarien kannatus tämän sotkun seurauksena nousee vähemmän kuin prosenttiyksikön verran. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 5.9.2019 julkaistussa merkinnässä Monopolirahaa.]

S Kieltolakien toimimattomuus on melko lailla selviö

Tässä syyt sille, miksi tuen kannabiksen dekriminalisointia.

[...]

3. Kieltolait ylipäänsä ovat toimimattomia.
Katso alkoholin kieltolakikautta. Rikollisuus kukoisti, laki teki tavallisista ihmisistä rikollisia, taloudellinen hyöty päihteestä meni yksinomaan rikollisille, mutta haitoista kärsi koko yhteiskunta. Samoin nuuskaa on yritetty kitkeä kieltolailla, mikä on vain aiheuttanut laajamittaisen katukaupan syntymisen. Kuka tahansa saa parilla Messenger-viestillä nuuskaa vaikka kotiovelleen. Ja kuten alkoholin kieltolain aikaan: nuuskan terveyshaitat lankeavat yhteiskunnan hoidettavaksi, voitot menevät muualle kuin Suomen valtiolle. 

[Näin oli lausuttu Tuonen joutsen -blogissa 24.10.2019 julkaistussa merkinnässä Legalize it - kohti parempaa päihdepolitiikkaa.]

tiistai 11. helmikuuta 2020

S Suomalaiset ässät tekivät historiaa

Suomalaislentäjät tekivät historiaa toisessa maailmansodassa. Hävittäjä-ässiksi lasketaan vähintään viisi ilmavoittoa saavuttaneet lentäjät. Heitä Suomeen kertyi lähes sata, mikä oli väkilukuun suhteutettuna maailmanennätys.

Lentomestari Ilmari Juutilainen saavutti virallisesti 94 ja oman arvionsa mukaan 128 ilmavoittoa. Lisäksi hän ei tiettävästi saanut koneeseensa ainuttakaan vihollishävittäjän luotia.

Kapteeni Hans Wind saavutti 75 varmistettua ilmavoittoa. Molemmista lentäjistä tuli kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritareita. 

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä joskus julkaistussa Jukka Halosen kirjoittamassa artikkelissa Ilmasota: Lentäjä-ässä Hans Wind pudotti 75 vihollista – Talvisodassa Neuvostoliiton ylivoima jopa 20-kertainen.]

maanantai 10. helmikuuta 2020

S Rangaistavaa puhetta voi kutsua vihapuheeksi, mutta sen ulkopuolella ei ole mitään muuta kuin puhetta

Demokratiaan kuuluu sallia itselle vastenmieliset ajatukset ja niiden sanominen ääneen. Jos jossain on ihmisiä, jotka haluavat vääristellä faktoja ja vahvistaa me-muut -asetelmaa, niin sitten niin on. Sellaista on sananvapaus.

Rangaistavaa puhetta voi halutessaan kutsua vihapuheeksi, mutta sen ulkopuolella ei ole mitään muuta kuin puhetta.

Mikäli muiden puhe on jollekulle ongelma, on siihen olemassa helppo ratkaisu: kasvata toleranssia ja lakkaa hysterisoimasta. 

[Ivan Puopolo MTV:n sivuilla 2.6.2019 julkaistussa kolumnissaan Vihapuhehysteria on paljon suurempi ongelma kuin itse vihapuhe]

S Rasismista

Rasismi on vakiintuneen määritelmän mukaan rodullisten tai sitä vastaavien synnynnäisten ominaisuuksien perusteella alempiarvoisena pitämistä ja syrjimistä.
  1. Rotu käsitteenä –>
  2. Rotujen tutkiminen –>
  3. Rotuerojen löytäminen –>
  4. Rotuerojen arvottaminen –>
  5. Rotueroilla perusteltu syrjintä.
Kaksi viimeistä kohtaa ovat rasismia. Kolme ensimmäistä kohtaa eivät ole rasismia. Täytyy olla järkyttävän mustavalkoinen mieli, että kuvittelee jo rodun käsitettä rasismiksi! Se on aivan yhtä järjetöntä kuin olisi kieltää näkökyvystä puhuminen vain siksi, että silmälasipäisiä on kiusattu koulussa.

Kun sinä törmäät henkilöön, joka on niin pahasti ideologisen aivopesun tyhmentämä, että hän kuvittelee roduista puhumista rasismiksi, ohjaa hänet lempeästi pakkohoit… tälle sivulle. Uskon ja toivon, että osa ihmisistä on mahdollista vapauttaa aivopesustaan järkiargumentteja toistellen. Valitettavasti uskon myös, että osa tuollaisen ideologisen aivopesun uhreista on ikuisesti järjen tavoittamattomissa.

[kielitieteilijä Jaakko Häkkinen blogissaan 13.9.2019 julkaisemassaan merkinnässä Optisista sensoreista, pesuvedestä ja roduista]

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

S Uusi ase- ja varautumispalvelus?

En näe mitään syytä, miksi armeija kokemuksena ja oppimisympäristönä ei sopisi yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Toivottavasti useampi nainen innostuisi ajatuksesta, vaikka se vapaaehtoisuuteen perustuukin.

Paras ehdotus palvelusuudistukseksi on mielestäni Elisabeth Rehnin johtaman ajatushautomon visio kaikkia koskevasta ase- tai uudesta varautumispalvelusta, joka korvaisi nykyisen, hieman huonomaineisen ja rangaistuksenomaisen siviilipalveluksen.

[Joonas Nordman Seurassa 8.7.2019 julkaistussa kolumnissaan ”Naiset, vaatikaa asevelvollisuutta!”]

lauantai 8. helmikuuta 2020

S "Talvisotaa ei koskaan ollut"

Pitää aloittaa kokonainen poliittinen suuntaus jonka ytimessä on se, että Talvisotaa ei ollenkaan tapahtunut.

Vaikuttaa naurettavalta? No kyseenalaistetaanhan holokaustikin ja se oli kuitenkin ruumismäärältään "aika tavalla isompi" tapahtuma. (Mittaluokkatasolla.) Ja toisaalta eihän sitä viitsitä tunnustaa Hennalaa ja jos puhutaan suomalaisista SS -joukkoihin lähtijöistä niin jopa kenttäpiispasta on luontevaa kiistää asioita.

Koska olet rationaalinen ihminen et tietenkään usko talvisotaan. Mikä sinusta oli kaikista epäuskottavin asia talvisodassa? Se, että sitä sisällissodan repimä maa muka puhalsi yhteen hiileen? Se, että maatamme sodassa johti ruotsalainen homo? Se, että kovin soturimme otti poskeen sodan lopussa?

[Tuomo Hämäläinen Facebookissa 6.2.2020]

S Koulutettavat yhdysvaltalaiset tiedusteluagentit asuvat surkeissa motelleissa

Päästyään liittovaltion virkamieheksi Snowden laitettiin kouluun, jonka aikana hän asui Virginian Warrentonissa sijaitsevassa surkeassa Comfort Inn -motellissa. On siis totta, mitä elokuvat ja kirjat sanovat: surkeat motellit saattavat olla pelkkä julkisivu, jossa koulutettavat agentit asuvat. 

[tietokonenörtti Petteri Järvinen 1.10.2019 Havaintoja digimaailmasta -bloginsa merkinnässä Snowden ja ura CIA:lla]

[Edward Snowdenista löytyy artikkeli Wikipediassa.]

perjantai 7. helmikuuta 2020

S Naisten ja miesten tasa-arvo on poliitikoille sekä toimittajille vaikea asia

Naisten ja miesten tasa-arvo tuntuu olevan liian vaikea ajatus niin poliitikoille kuin toimittajille ainakin silloin, kun puhutaan asevelvollisuudesta.

Tai eihän siitä juuri puhuta. Poliitikot leikkivät mykkäkoulua, vaikka kyseessä on Suomen selvin tasa-arvorikkomus. Ja mikäpä on leikkiessä, kun toimittajat ovat tältä osin luopuneet tehtävästään vallan vahtikoirina eivätkä häiritse päättäjiä kiusallisilla kysymyksillä – Ylen Marja Sannikkaa lukuun ottamatta.

Se että naisilla ja miehillä on eri laki, on 2000-luvun länsimaisessa demokratiassa tietysti käsittämätöntä. Mutta sitäkin enemmän hämmästyttää, kuinka kajahtaneita kommentteja saamme kuulla silloin harvoin, kun poliitikot ja muut vaikuttajamme asiasta jotain suostuvat lausahtamaan.

[Arno Kotro blogissaan 5.2.2020 julkaisemassaan Suomen nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää koskevia onnettoman huonoja väittämiä käsittelevässä merkinnässä Hölmöimmät lausunnot, TOP 10]

S Myös maahanmuuttajalla on oikeus olla ilman uskontoa

Tämä yhteiskunta ei ole vielä sisäistänyt perustuslaillista oikeutta olla myös ilman uskontoa. Radikalisoitumisvaarassa oleville väkivaltaisen uskonnon jäsenille tarjotaan aina hoidoksi lisää uskontoa, eikä koskaan ajatella parhaaksi poistaa ongelmallinen uskontokunta hänen elämästään. Turvapaikanhakijan kotoutuksessa henkilö joka haluaa jättää uskonnon, nähdään pahana, eikä häntä auteta. Maahanmuuttajan on oltava meitä parempi uskovainen, se on johonkin kiveen kirjattu. Ja se on valetta. Myös maahanmuuttajalla on oikeus olla ilman uskontoa.

[maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 19.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Rauhan uskonto]

S Väino Tanner, poikkeusyksilö

Väinö Tanner oli poikkeusyksilö, jonka uran käänteet eivät tahdo mahtua edes hänestä kirjoitettuihin paksuihin elämäkertoihin. Työläisperheen pojalla oli poikkeuksellinen kapasiteetti, vahva oikeudentunto ja realistinen kuva siitä, mikä politiikassa kulloinkin oli mahdollista.

Tanner oli kansanedustaja Suomen ensimmäisessä eduskunnassa, ensimmäinen suomalainen sosialistipääministeri ja ensimmäinen sosialistipoliitikko, joka kutsuttiin kylään Mannerheimin kotiin.

Tanner omaksui Saksasta osuusliikkeen opit ja perusti Elannon. Hän oli työväenjohtaja, joka uskoi markkinatalouteen.

Hän oli myös kansainvälinen liberaali humanisti, joka vastusti niin aseellista punakapinaa kuin juutalaisten luovutusta Saksaan jatkosodan aikana.

Neuvostoliiton ja Saksan mielipuolisten johtajien edessä hän piti päänsä kylmänä, minkä vuoksi häntä vihattiin toisen maailmansodan aikana molempien maiden hirmuhallinnoissa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.1.2020 julkaistussa Esa Liljan kirjoittamassa artikkelissa Pahan päivän varalle.]

S Mitä erityistä hyötyä Intermariumista voisi olla

Kun keskustelua aiheesta käytiin maassamme pienimuotoisesti vuonna 2016, olivat monet sitä mieltä, että pienten Itä-Euroopan maiden muodostamalla liittoumalla ei olisi mitään sotilaallista merkitystä, vaan Venäjä kykenisi halutessaan pilkkomaan liittouman osiin muutamassa päivässä. Vanha viisaus onkin, että mikään ei ole niin huono ratkaisu kuin liittyä heikkoon liittoumaan. Niin tekemällä ajautuu mukaan toisten valtioiden kriiseihin saamatta itse mitään vastinetta. Viime vuosien aikana tilanne on kuitenkin muuttunut, kun Ukrainan sodan vuoksi monet näistä maista ovat panostaneet voimakkaasti puolustukseensa. Uudet sodankäynnin muodot, kuten kybersodankäynti, tarjoavat varteenotettavan pelotevaikutuksen vaikka ydinpelotetta liittoumalla ei olisikaan. Tietoverkkojen kautta voidaan vastustajan yhteiskunta heittää kivikauden olosuhteisiin sulkemalla sähköt, maksuliikenne, terveydenhuoltojärjestelmät, vesi- ja viemäröinti sekä liikenneinfrastruktuuri. Tosin Ukrainassa on jo herätelty keskustelua myös omasta ydinaseohjelmasta, osaamista siihen vielä löytyy Neuvostoliiton aikojen perintönä. Intermariumin sotilaallinen yhteistyö voisikin keskittyä perinteisten yhteisprikaatien tai jaetun logistiikan lisäksi erityisesti hybridisodankäynnin osaamisen jakamiseen, jossa kybersodankäynti on tietenkin yhtenä osana. Muita yhteistyömuotoja olisivat tiedustelutiedon jakaminen, puolustusvälineteollisuuden yhteiset tutkimus- ja kehitystyöhankkeet, asehankinnat vastakauppaperiaatteella sekä yhteisostot. Toki myös perinteinen asevoima on edelleen tärkeää. Siinä asiassa ensimmäinen askel voisi olla suunnitelmissa oleva Ukrainan ”muukalaislegioona”, johon osallistumiseen Suomessakin löytyy kiinnostusta. 

[Näin oli lausunut kirjailija ja kääntäjä M. A. Meretvuo Sarastus-verkkolehdessä 24.9.2019 julkaistussa kirjoituksessaan Intermarium – puolustusyhteistyön suuntaviivoja suomalaisesta näkökulmasta.]

torstai 6. helmikuuta 2020

S Freudin sisarenpojasta Bernaysistä tuli talouseliitin näkymättömän hallituksen profeetta

Sigmund Freud oli yksi 1900-luvun merkittävistä hahmoista, jonka vaikutus kuuluu jopa arkisessa kielessä. Mutta hänen jälkensä näkyy mutkan kautta myös valvontakapitalistisessa dystopiassa.

Kesällä 1913 Freud teki Karlsbadin (nykyisen Karlovy Varyn) metsissä pitkiä kävelyretkiä yhdysvaltalaisen sisarenpoikansa Edward Bernaysin kanssa. Sigmund-setä kertoi 21-vuotiaalle Edille psykoanalyysin perusteista, piilotajunnasta ja viettienergian vaikutuksesta ihmisen toimintaan.

Seuraavina vuosikymmeninä Ed Bernaysista tuli pr-työn pioneeri ja eräs vaikutusvaltaisimmista mielen manipulaattoreista. Hän sai naiset tupakoimaan kaduilla ja kaatoi tempuillaan Guatemalan demokraattisesti valitun hallituksen.

General Electricin ja Procter & Gamblen kaltaisille jättiyrityksille työskennellyt Bernays hyödynsi setänsä oppeja. Hän ymmärsi, miten vaistot ja symbolit vaikuttavat yksilön käytökseen. Siinä piili avain kokonaisten ihmisjoukkojen ohjaamiseen. Bernays ehti pitkän uransa aikana toteuttaa monet ajatuksistaan, sillä hän vaikutti bisneksen ohella politiikassa.

Oivallustensa pohjalta Edward Bernays hahmotteli oman utopiansa, kulutusyhteiskunnan, jossa talouseliitin näkymätön hallitus manipuloi massojen käytöstä. Hän halusi valjastaa ihmisyksilöiden vaistonvaraiset vietti­energiat kulutuskäyttöön. Kun kansalaisella olisi tarjolla tarpeeksi erilaisia tuotteita, hän pysyisi ruodussa eikä yhteiskunta sortuisi kaaokseen. Klik, klik, klik. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 29.9.2019 julkaistussa Jaakko Lyytisen kirjoittamassa artikkelissa Meistä tuli kauppatavaraa.]

S KC: Miten määrittelette itsenne suhteessa feminismiin?

Voiko nuori nainen vastustaa feminismiä? Voi, mutta se on vaikeaa. KulttuuriCocktail tapasi kaksi kolmekymppistä naista, jotka ovat kyllästyneet feministien puheisiin. Mistä penseys johtuu? Mitä ongelmia feminismin kritisoimisesta seuraa jokapäiväisessä elämässä?

Yksi ongelma käy ilmi jo haastattelua sovittaessa. Kumpikaan feminismikriitikoistani ei halua esiintyä artikkelissa omilla nimillään. Jotain kuitenkin voin kertoa heistä: molemmat ovat Helsingissä asuvia kolmekymppisiä naisia. Kutsun heitä kirjaimilla A ja B. A on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa ja pienen lapsen äiti. B työskentelee kulttuurialalla ja elää yksin. He eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tapaamme B:n luona.

[...] 

KC: Miten määrittelette itsenne suhteessa feminismiin?

A: Suhteessa vallalla olevaan feminismiin – eli pitkälti naisen heikkoa asemaa rummuttavaan keskusteluun – olen parjatun ja väärinymmärretyn osapuolen, miesten, puolella.

B: Pidän nykyisenkaltaista feminismiä haitallisena yleisesti länsimaisessa yhteiskunnassa ja omassa elämässäni epäkiinnostavana ajatusmallina.

[Siteeraus on Ylen sivuilla 7.4.2016 julkaistusta ja 18.11.2017 päivitetystä Tuomas Karemon kirjoittamasta haastattelujutusta Naiset, jotka vihaavat feministejä.]