S Komanssien imperialismi ja riisto, osa 1

 – Imperiumi-käsitteen käyttö perustuu siihen, että comanchet olivat 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien useita eri alueita kontrolloiva voima, joka pystyi dominoimaan ja riistämään myös lähialueiden eurooppalaisia siirtokuntia, niin espanjalaisia kuin ranskalaisiakin. Eritoten eurooppalaisten siirtokuntien kontrolloiminen ja alistaminen teki comanchien vallasta enemmän kuin paikallisen hegemonian.

– Comanchet rakensivat oman ydinalueensa ulkopuolisia alueita dominoivan ja hyväksikäyttävän imperiumin, joka perustui sodankäynnille, kaupalle ja diplomatialle. Laajimmillaan he pitivät hallussaan Pohjois-Meksikoa melkein maan keskiosiin asti. Pohjois-Meksikon muodostamaa periferiaa comanchet riistivät ja alistivat jopa siten, että Meksikon kyky puolustautua pohjoisessa heikkeni selvästi ja Yhdysvaltojen oli helpompi olla voitokas vuosien 1848–49 sodassa, jossa se valloitti nykyisten lounaisten osavaltioidensa alueen.

[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston Sari Forsströmin, Jouko Nurmiaisen ja Risto Marjomaan tekemässä Pekka Hämäläisen väitöshaastattelussa "Valkonaama comanchien historioitsijana", joka oli julkaistu Historian tietosanomien niteen 1 numerossa 1 vuonna 2001.]

[PS. Komansseista on artikkeli Wikipediassa.]

S Vapaamieliseksi paikaksi mainostetussa Dubaissa islamilaisen sharia-lain noudattaminen, kunniamurhat ja naisten oikeuksien rajoittaminen kuuluvat jokapäiväiseen elämään

Islamilaisen sharia-lain noudattaminen, kunniamurhat ja naisten oikeuksien rajoittaminen ovat asioita, jotka liitetään yleensä Saudi-Arabiaan tai muihin tiukan uskonnollisen kontrollin alla eläviin maihin. Harvempi on tietoinen siitä, että samat asiat ovat osa arkea myös vapaamielisenä paikkana mainostetussa Dubaissa.

Britanniassa nousi hiljattain kohu Inside Dubai -nimisestä dokumenttisarjasta, jossa Dubai esitetään ”rikkaiden leikkikenttänä” ja aurinkoisena ”aavikkoparatiisina” vailla minkäänlaista kritiikkiä. Jauhiainen kertoo katsoneensa mielenkiinnosta sen kaikki jaksot.

– Se oli jotain ihan järkyttävää. Siinä oli miljardöörinaisia, jotka kumosivat sen yleisesti tiedossa olevan tosiasian, että naisilla on huono asema Dubaissa. He perustelivat asiaa sanomalla ”katsokaa vaikka minun elämääni, minulla on täällä kaikki, mitä saatan haluta”, hän kuvailee.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehden sivuilla 22.1.2022 julkaistussa Anna Nuutisen kirjoittamassa artikkelissa Prinsessa Latifan pakoon auttanut Tiina Jauhiainen tuntee Dubain pimeän puolen: ”Moni on myynyt sielunsa sille paikalle”.]

S Julkisen terveydenhoidon asiakkaiden on hyvä tietää, mitä hoito oikeasti maksaa

Julkinen terveydenhoito ei ole ilmaista, vaan se maksaa aina. Olisi oikeus ja kohtuus, että asiakkaille lähetetyissä laskuissa mainittaisiin, mitä hoito oikeasti maksoi ja paljonko yhteiskunta joutui siitä maksamaan. Ilmaista palvelua ei juuri arvosteta.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden mielipidepalstalla 22.1.2022 julkaistussa Sampsa Saralehdon kirjoittamassa kirjoituksessa Uusien aluevaltuustojen on otettava tosissaan demokratiavaatimukset.]

S Tatu Vanhanen revisited (anteeksi anglismi)

Kannustankin skepsisläisiä kehittämään falsifioinnin jaloa taitoa. Tatu Vanhasen väitteet kansojen välisistä älykkyyseroista ja niiden yhteydestä vaikkapa demokratisoitumisprosessiin ovat tähän mainiota harjoitusta. Kuten Mustaa valkoisella -kirjastani käy ilmi, tässäkään tapauksessa väitteiden kumoaminen ei tarvitse tieteen ulkopuolista ja skeptiselle hengelle vierasta ja hedelmätöntä rasismivihjailua ja moralisointia – vaikka Vanhasen kohdalla olen tainnut moiseen naiiviuuteen hiukan itsekin sortua.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon kirjoituksessa Skeptikko kunnostautuu totuuden etsimisessä, joka oli ilmestynyt alun perin Skepsis-yhdistyksen Skeptikko-lehden numerossa 3/2021 ja jonka myöhemmin mies julkaisi uudestaan 21.9.2021 bloginsa merkinnässä Avoimesti rotueroista.]

S Sirpaleinen metsänomistus on palvellut suomalaista yhteiskuntaa

Suomalaiset industrialistit rakensivat tehtaanpiipputaajamiaan omalla tavallaan yleishyödyllisesti. Suhdanne­herkällä alalla tuli herkästi yritysruumiita. Suurteollisuus olisi kaivannut edullisempia kantohintoja ja enemmän ikiomia metsiä. Silti sirpaleinen omistus palveli paremmin yhteiskuntaa. Politiikkaa vakauttivat metsärahat maakansan sukanvarsissa ja puut korkoa kasvavana säästötilinä tai katovuoden viimeisenä turvana. Pelkkä viiden hehtaarin peltotilkku ei välttämättä riittänyt syyksi vastustaa kommunismia.

[historioitsija Teemu Keskisarja 19.8.2021 julkaistussa kolumnissaan Suomen puu ja Norsunluurannikon norsunluu]

S Päivi Räsänen, nyky-Suomen syntinen

Siellä se syntinen taas menee: uskovainen, kuuden lapsen isoäiti Raamattu kourassaan. Päivi Räsänen hymyilee urhoollisesti valokuvaajien ristitulessa ja puristaa nahkakantista Raamattua kädessään.

Räsästä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – pykälä löytyy rikoslain luvusta “sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”.

Tilanne on älytön. Samaan aikaan, kun Räsänen ravaa kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä vakaumuksensa takia, lehdet kertovat, kuinka Suomi on yksi harvoista länsimaista, jossa ainuttakaan Isisin alueelta palannutta ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Samaan aikaan kun johtavat poliitikot valittavat naisvihasta, vihapuheesta ja haluavat kiristää sananvapauslainsäädäntöä entisestään, he lepsuilevat jihadistisen ideologian levittäjien kanssa ja roudaavat heitä Suomeen.

Logiikkaa on vaikea ymmärtää.

[Näin oli lausuttu Sanna Ukkolan 27.1.2022 julkaistussa kolumnissa Päivi Räsänen tuomiolla, Isis-naiset vapaina – mitä ihmettä!.]

[Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa Jeesuksen vuonna 2021 julkaisemani blogimerkinnän Tapaus Päivi Räsänen ja laki "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan". Vaikka valtakunnansyyttäjän toimia Päivi Räsästä voi pitää jonkinlaisena vainona, niin tuossa kirjoituksessani selitän, miksi Räsästä ei silti voida pitää sananvapauden sankarina.]

S Siivousalalla epäilyttävän edullisia tarjouksia ei tulisi hyväksyä

Ostajien ymmärrystä siivousalan kustannusrakenteesta on kasvatettava, jotta epäilyttävän edullisia tarjouksia ei hyväksyttäisi. Jos hinta poljetaan tarjouskilpailussa niin alas, että työn tuottamisesta tulee kannattamatonta, riski kaatuu työntekijöiden niskaan. Yhteistyösopimukseen voi kirjata alihankintakiellon, jolloin työn seuraaminen ja ohjaaminen on helpompaa. Kannattaa myös kysyä, minkälaisia eettisiä pelisääntöjä yrityksessä noudatetaan.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden lukijapalstalla 20.1.2022 julkaistussa SSTL Puhtausala ry:n toiminnanjohtaja Sari Mattilan kirjoittamassa kirjoituksessa Epäilyttävän edullisia tarjouksia siivouspalveluista ei pidä hyväksyä.]

S Heimoutuminen yhteiskunnan sairautena

Toisiin aidosti vaikuttamisen edelle ajaa heimoutumisen nautinto.

Erimielinen, kärkäs puhe kuuluu demokratiaan. Totuus ei aina todellakaan löydy ”ääripäiden keskeltä”. Useimmat meistä haluavat vain käydä keskustelua ja ajaa itselleen tärkeää asiaa.

Silti moni päätyy jopa tahattomasti paitsi luomaan vastakkainasettelua myös vahingoittamaan asiaa, jota alun perin tahtoi ajaa. Polarisoitunutta keskustelusta tulee, jos se rakentaa ”meitä” ja ”heitä”. Myös hiljainen enemmistö leimataan, vaikka kyseessä on aina moninainen joukko.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 21.1.2022 julkaistussa Veera Luoma-ahon kirjoittamassa kolumnissa Tunnista tavat, joilla osallistut polarisaatiota yllyttävien peliin.]

S Ääripäät kohtaavat toisensa korona-aikana

Koronadenialismissa ja rokotekritiikissä natsi kohtaa joogin; äärioikeistolainen salaliittoteoreetikko ja Maria Nordinia fanittava hippityttö löytävät toisensa. Osa näistä ihmisistä on ajautunut yhteiskunnan ulkopuolelle, he ovat jo valmiiksi marginaalissa, kiistävät lääketieteen, eivät luota viranomaisiin. Joillain on vahva salaliittoteoreettinen tausta, he uskovat, että meitä hallitsevat hullut ja pahat – tai kenties liskoihmiset.

Osa on ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät osaa tilastomatematiikkaa. 

[Sanna Ukkola 2.12.2021 julkaistussa kolumnissaan Rokotekieltäytyjät ovat vastuuttomia ääliöitä, mutta sivistysvaltio ei pakkorokota kansalaisiaan]

S Sittemmin edesmennyt laulaja Elza Soares oli valittanut kotimaassaan Brasiliassa vallitsevaa rasismia

Mustaihoinen Soares oli läpi uransa myös vahvaääninen rasismin ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vastustaja sekä naisten oikeuksien puolustaja.

Vielä 90-vuotishaastattelussaan hän valitti kotimaansa nykytilaa ja etenkin siellä vallitsevaa rasismia:

”Se on tauti, johon ei löydy parannuskeinoa, absurdi ja inhottava tilanne. Joudun todistamaan rotuni tuhoamista, ja vihdoin pitäisi sanoa ääneen, että sen on loputtava.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 21.1.2022 julkaistussa Suvo Aholan kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Samban kuningatar” Elza Soares on kuollut 91-vuotiaana – Rio de Janeiroon julistettiin kolmen päivän suruaika.]

[PS. Olin vähällä sanoa, että Elza Soaresin olisi kannattanut hakea apua mustaihoisuussairauteensa. Mutta ilmeisesti hän oli saanutkin; viittaan artikkeliin liitettyyn kuvaan hänestä, jossa hänellä on selvästi ruskea iho.]

S Kokoomuksen epäpätevä valehtelusyytös uusien aluevaalien edellä

Sama kunnioittava puhetyyli on pääosin ollut voimassa myös vaalikeskusteluissa. Aluevaalien kampanjointi on ollut poikkeuksellisen kesyä, sillä yksikään puolue ei ole voinut historian ensimmäisissä vaaleissa vedota haluamaansa muutokseen. Leikkausten kaltaisista negatiivisista asioista ei ole tarvinnut puhua eikä ikäviä syytöksiä heitellä.

Tästä syystä kokoomuksen valehtelusyytös särähtää erityisesti. On vaikea ymmärtää, miksi perinteitä kunnioittava kokoomus haluaa lähteä mauttomaan loanheittoon tilanteessa, jossa sillä on tukevan oloinen johto mielipidemittauksissa ja todennäköisesti kelpo tulos tulossa. Pelätäänkö puolueessa, etteivät puheenjohtaja Petteri Orpon suoritukset vaalitenteissä sittenkään kirkastaneet viestiä riittävästi vaalivoittoon?

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehden sivuilla 21.1.2022 julkaistussa Johannes Kotkavirran kirjoittamassa kolumnissa Kommentti: Kokoomuksen pelisilmä petti viime metreillä.]

[PS. Mieleen tulee erään hupilehden eräs juttu, jossa sanottiin – siteeraan muistinvaraisesti –: "Kokoomus ajaa minun asiaani, toteaa vuosaarelainen pitkäaikaistyötön, pirtuhuora Joonatan".]

S Inflaatio suosii Vihreiden kannattajia mutta toisaalta sorsii Perussuomalaisten ja Keskustan kannattajia

Toinen kotitalous asuu kaupungissa vuokralla, ei omista autoa, käyttää polkupyörää ja joukkoliikennettä sekä paljon viestintä- ja ravintolapalveluita. Tällaisen kotitalouden inflaatioprosentti ei ollut 3,5 vaan 1,5 prosenttia. Toinen talous asuu maaseudulla, lämmittää omistamaansa omakotitaloa sähköllä tai öljyllä, tekee taloonsa korjauksia ja ajaa pitkien välimatkojen vuoksi paljon autolla. Maaseututalouden inflaatio oli joulukuussa kova, 4,6 prosenttia.

Nämä kotitalouden karikatyyrit siirtyvät helposti puoluekartalle kahdeksi tai kolmeksi puoluekarikatyyriksi: vihreiksi sekä perussuomalaisiksi tai keskustaksi. Vihreiden kannattajia inflaatio helli ja kahden muun puolueen kannattajia kolhi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 20.1.2022 julkaistussa Paavo Raution kirjoittamassa kolumnissa Inflaatio ei ole kaikille sama.]

[PS. Inflaation määrä eri asioissa on onneksi talouden voima eikä yksikään poliittinen puolue ole tarkoittanut sitä omien kannattajiensa eduksi ja muiden puolueiden kannattajien turmioksi.]

S Perussuomalaisten Purra: Siitä, miten lisätään rahaa sote-sektorille, puhutaan liian vähän

Keskustelun ristiriitaisuuden nosti esiin oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

”Perussuomalaiset on valmis ohjaamaan sote-sektorille lisää rahaa. Tämä on juuri se, mistä näissä keskusteluissa liian vähän puhutaan. Me tarvitsemme joko lisää veroja, lisää velkaa tai sitä, että menokehysten sisällä jostain muualta leikataan”, Purra sanoi. 

Vaikka hyvinvointialueiden rahoituksesta eivät päätä sunnuntain vaaleissa valittavat aluevaltuutetut vaan eduskunta, Purran huomio oli aiheellinen. Jos puolueet todella haluavat korjata sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia ja parantaa henkilöstön saavuutta sekä työehtoja, niiden pitäisi todennäköisesti lisätä rahoitusta tuntuvasti.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 21.1.2022 julkaistussa Teemu Muhosen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ylen vaalitentti ehti tuskin alkaa, kun puolue­johtajat siirtyivät joukolla vaihtoehtoiseen todellisuuteen.]

S Venäjän harjoittama muiden maiden uhkailu kääntyy tarkoitustaan vastaan

Minun nähdäkseni HS:n raportoimassa muutoksessa on nähtävissä venäläisten täydellinen ymmärtämättömyys länsimaissa asuvien ihmisten mielialoista. Uhkailemalla vapaan maan vapaita kansalaisia tuloksena on ainoastaan heidän uhkailijaa koskevan vastenmielisyytensä kasvu ja turvan hakeminen muualta.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 18.1.2022 julkaistussa merkinnässä Venäjä ratkaisee sen, liittyykö Suomi Natoon.]

S Yle suosii selkeästi erityisesti Vihreitä

Yhteenvetona voidaan todeta, että Yle suosii selkeästi erityisesti Vihreitä, mutta myös muita vasemmistopuolueita. Lisäksi on selvää, että Yle välttää näkyvyyden antamista Perussuomalaisille ja pienille puolueille eli sorsii niitä systemaattisesti samanlaisella innolla kuin Valko-Venäjän tai Turkin tapaisten näennäisdemokratioiden valtiojohtoiset TV-kanavat omia oppositioitaan.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 8.1.2022 julkaistussa merkinnässä Vihreät ovat saaneet ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä loppuvuonna 2021.]

S Taloudellisen puolustuksen yhteinen agenda

Rasmussen vaatii demokratioiden tiiviimpää yhteistyötä talousasioissa ja tarjoaa Naton viidettä artiklaa malliksi: jos yhtä maata kohtaan hyökätään, kaikki osallistuvat puolustukseen.

Jos siis esimerkiksi Kiina lätkii mittavia pakotteita Liettuan tai Australian kaltaisille demokratioille, demokratioiden liittouma voisi vastata yhteisellä avulla ja yhteisillä vastapakotteilla. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 16.1.2022 julkaistussa Vesa Sirénin kirjoittamassa kolumnissa Kymmenen tapaa pelastaa demokratia – ja se tärkein eli yhdestoista.]

[Aiheeseen liittyen, voit myös niin halutessasi käydä lukemassa suorastaan klassisen blogimerkintäni Demokratian ylistyslaulu.]

S Nietzsche: Saksa pilaa kulttuurin

Minne Saksa sitten ulottuukaan, siellä se pilaa kulttuurin.

[filosofi Friedrich Nietzsche | Ecce Homo -teoksessaan]

[...Sinänsä hupaisa siteeraus, kun Hitler ja natsit tapasivat arvostaa suuresti filosofia.]

S YK:n ihmisoikeusneuvosto tykkää tuomita Israelia, koska se tykkää siivilöidä hyttyset mutta päästää läpi kamelit

Kun YK:n ihmisoikeusneuvosto helmikuun lopulla aloittaa historiansa 49. istunnon Genevessä, asialistan seitsemäs kohta on sama kuin aina ennenkin: palestiinalaisalueiden tilanteen tarkastelu. Kun asiasta on kuultu alustus, siitä keskustellaan. Sen jälkeen julkaistaan päätöslauselma, jossa tuomitaan Israelin toimet.

Prosessi menee aina samalla tavalla. Palestiinalaisalueiden tilanne on ainoa konflikti tai kriisi, joka on ihmisoikeusneuvoston huomion kohteena sen jokaisessa istunnossa.

Samaan aikaan moni muu pitkittynyt ihmisoikeusongelma jää neuvoston päätöslauselmissa mainitsematta.

[Näin oli lausuttu Suomen kuvalehdessä 16.1.2022 julkaistussa Heikki Salmelan kirjoittamassa artikkelissa Tämäkö reilua? YK:n ihmisoikeusneuvosto paheksuu Israelia sarjatulella, mutta Kiinaa tai Venäjää se ei ole tuominnut koskaan.]

S Mainilan laukausten opetus Ukrainalle

Suurhyökkäyksen todennäköisyyttä vähentänee se, että Putin ei ainakaan lähitulevaisuudessa pääse yllättämään Ukrainaa ja kansainvälistä yhteisöä, kuten Krimin valtauksessa osin tapahtui.

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Venäjä olisi jo asettanut Ukrainaan ”sabotöörejä” valmiina provokaatioon, jonka Venäjä tulkitsisi Ukrainan hyökkäykseksi Venäjää vastaan.

Suomalaisille tämä voi tuoda mieleen Mainilan laukaukset, mutta jos suunnitelma on tosi, senkin yllätysetu on nyt menetetty.

Mainilan laukauksia muistellaan nyt myös kansainvälisesti. Ne olivat Neuvostoliiton tekosyy aloittaa talvisota vuonna 1939. Foreign Policyn joulukuinen artikkeli pohtii, mitä Suomen kokemus voisi Ukrainalle opettaa.

Ja mitä Venäjä siitä ehkä muistaa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 16.1.2022 julkaistussa Vesa Sirénin kirjoittamassa uutisartikkelissa Sadat­tuhannet nuoret sotilaat odottavat Ukrainan rajan molemmin puolin – Täytyykö heidän kuolla, koska 69-vuotias Putin haluaisi laajentaa valta­piiriään?.]

S Vihreät on ollut Ylen erityisessä suojeluksessa

Näemme, että Vihreät on myös koko keräämäni aineiston mukaan ollut Ylen erityisessä suojeluksessa. Toisena on näkyvyyttä saanut pääministeripuolue SDP, jonka saama ruutuaika suhteessa puolueen kannatukseen on ollut 91 prosenttia Vihreiden saamasta. 

Seuraavina ovat tulleet toiset kaksi perinteisesti suurta puoluettamme eli Keskusta ja Kokoomus, joita on seurannut Per.... ei kun Vasemmistoliitto. Vasta sen jälkeen - ja selvällä erolla edellä mainittuihin - verorahoitteista näkyvyyttä on saanut maan suurimpiin puolueisiin kuuluva Perussuomalaiset, jonka kanssa lähes tasoihin on päässyt myös Kristillisdemokraatit.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 8.1.2022 julkaistussa merkinnässä Vihreät ovat saaneet ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä loppuvuonna 2021.]

S Manner-Kiina ei tutki eikä tunnusta väärinajattelijoiden ja vähemmistökansojensa ongelmia

Toisella ihmisoikeusrintamalla Kiina on hännänhuippuja. Se hiljentää ja rankaisee yhä tiukemmin vähemmistöjään, toisinajattelijoita ja kaikkia, jotka haluaisivat sanoa maansa johtajista poikkipuolisen sanan. Näistä teoista Kiinalla on hyvin huono maine.

Moitteista suuttunut Kiina on hanakasti osoittamassa lännen ihmisoikeusloukkauksia. Katsokaa, Kanadassa koulut tappoivat ennen alkuperäiskansan lapsia! Yhdysvalloissa oli vielä äskettäin orjuutta ja yhä laajasti rasismia! Nämä syytökset myös osuvat.

Monen länsimaan on kuitenkin helppo vastata syytöksiin: me tutkimme niitä ja tunnustamme ongelmat. Sellaiseen Kiina ei pysty, sillä esimerkiksi vähemmistökansoihin kohdistuvat julmuudet ovat osa tämän päivän valtiollista politiikkaa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 9.12.2021 julkaistussa Mari Mannisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Bidenin huippu­kokouksesta suuttunut Kiina kutsuu itseään Yhdysvaltoja paremmaksi demokratiaksi, ja sillä on väitteelleen myös perusteluja.]

S Perussuomalaiset on loppujen lopuksi liberaalihko puolue, osa 2

Hayekilaisen liberalismin valossa perussuomalaiset ei enää näyttäydykään järin ei-liberaalina puolueena. Talouspolitiikassa se asettuu keskussuunnittelua vastaan: puolueen analyysissa Euroopan unioni on päästötavähennystavoitteineen ja elpymisrahastoineen antiliberaali byrokratiahimmeli, joka rapauttaa kansallisen kilpailukyvyn ja markkinamekanismin.

[Näin oli lausuttu Timo Harjuniemen blogissa 5.12.2020 julkaistussa merkinnässä Myös perussuomalaiset on liberaali puolue.]

[PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa wanhan blogimerkintäni Liberalismi on vapautta ja yksilöä kannattava poliittinen ideologia.]

S Omikron-muunnos ei näköjään infektoi syvällä keuhkoissa olevia soluja kovin tehokkaasti

Eilisessä Nature-lehdessä kerrottiin, että nyt on saatu myös selville mahdollinen syy omikronin vähäisemmälle virulenssille. Erilaisten jyrsijä- ja muiden kokeiden perusteella omikron ei nimittäin infektoi syvällä keuhkoissa olevia soluja yhtä tehokkaasti kuin ylempien hengitysteiden soluja. Ero aiempiin virusmuunnoksiin on peräti kymmenkertainen.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 14.1.2022 julkaistussa merkinnässä Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy.]

S Liikunta auttaa laihduttamisessa yllättävän vähän

Luin juuri artikkelin, jossa sanottiin, että ruumis pyrkii pitämään energiankulutuksen vakiona. Siksi liikunnan avulla on vaikea pudottaa painoa. Liikunta on silti ruumiille terveellistä muista syistä.

[Tom Kärnä Discord-palvelussa 10.1.2022]

[Kyseinen artikkeli löytyi Tiede-lehden numerosa 1/2022. Kirjoituksen otsikko kuuluu Liikunta on kehno keino laihduttaa, ja sen on kirjoittanut tiedetoimittaja Jani Kaaro.]

S Verorahoilla paijataan Vihreitä ja sorsitaan Perussuomalaisia, sekä pienpuolueita

Taulukosta nähdään, että Vihreät saivat ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä suhteessa kansanedustajien määrään eli poliittiseen kannatukseensa. Toisena tuli SDP, jonka saamaa näkyvyyttä selittää se, että puolue on sekä pääministeri- (Sanna Marin) että korona-asiaoista vastaavan ministerin (Krista Kiuru) puolue. Silti puolueen näkyvyys jäi vain 64 prosenttiin Vihreiden saamasta.

Muista puolueista Keskusta ja Kokoomus saivat näkyvyyttä kannatukseensa nähden noin puolet Vihreiden saamasta, mutta Perussuomalaiset jäi heikoille yhdessä pienpuolueiden kanssa: niiden kansanedustajien määriin suhteutettu näkyvyys verrattuna vihreiden saamaan vaihteli nollasta 22 prosenttiin.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 8.1.2022 julkaistussa merkinnässä Vihreät ovat saaneet ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä loppuvuonna 2021.]

S Bonnier ja sananvapaus on tuhmaa

Albert Bonnier oli avarakatseinen ja uudistusmielinen. Hän näki tehtäväkseen levittää erilaisia mielipiteitä, ei niitä tuomita, ei silloinkaan kun itse joutui pilkkakirjoitusten tai juutalaisvastaisten hyökkäysten kohteeksi.

Tiukille se otti, kun lahjakas mutta toimissaan mahdoton August Strindberg vei kustantajansa vankilatuomion partaalle. Novellikokoelma Naimakauppoja oli saanut närkästyneet konservatiivit syyttämään Strindbergiä ja Bonnieria jumalanpilkasta ja siveettömyydestä. Kustantaja puolusti nais- ja juutalaisvihaa viljelevän kirjailijansa sananvapautta.

Lopulta kumpikaan ei saanut tuomiota, mutta seuraavan polven kustantaja, poika Karl Otto Bonnier kyllä Strindbergin rasittamana hermoromahduksen.

Liki kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin suvun nimeä kantava kustantamo julkaisi tuoreeltaan ruotsinnoksen Hannu Salaman Juhannustansseista. Suomessa hovioikeus tuomitsi sekä tekijän että kustantajan samoista strindbergiläisistä syistä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 8.1.2022 julkaistussa Leena Majander-Reenpään kirjoittamassa artikkelissa Maahanmuuttaja Albert Bonnier ryhtyi kustantajaksi 17-vuotiaana – ja rakensi mahtavan mediakonsernin.]

[Niin, kyllä joskus maahanmuuttajista on hyötyäkin vastaanottavalle yhteiskunnalle. Joistakin toisista taas ei ole, ja jotkut ovat suorastaan vahingollisia.]

[Tässä siteeraamastani tekstinpätkästä minulle tulee mieleen Jussi Halla-aho.]

S Pride -lippujen vandalisaatio

Tänään, nyt kun esimerkiksi Keski-Uusimaa on kertonut että Pride -lippujen riistäminen on ollut niin systemaattista, että on helpompaa luetella ne paikat jossa vandalismia ei ole tehty, siihen mikä onkaan ”relevantti ongelma”. Ja tässä tietenkin joudutaan hieman miettimään Pride -kysymystä.

[Näin oli lausunut eräs heppu blogissaan 6.9.2021 julkaisemassaan merkinnässä Ketuttaako; eli keskustelujen vinouttaminen.]

S Sähkövessa liikkeessä

Jalkakäytävällä sauvakävelevä pariskunta katsoo silmät pyöreinä, että mikä vessa tuolta mäestä syöksyy.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 20.11.2021 julkaistussa Niko Kettusen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ranskalainen koppimopo, jossa kerrotaan Citroën Amista.]

[PS. Auto ei tätä ajastaessa – 24.11.2021 – ole vielä myynnissä Suomessa.]

S Osa transaktivisteista on tehnyt asialleen massiivisen vahingon yrittämällä aggressiivisesti kiistää koko biologisen sukupuolen merkityksen

Osa transaktivisteista ja heidän kannattajistaan on tehnyt asialleen massiivisen vahingon yrittämällä aggressiivisesti kiistää koko biologisen sukupuolen merkityksen. Tavoite lienee, että transihmiset saisivat kokea itsensä täysin naisiksi tai miehiksi. Setan sivuilla sanotaan, että transsukupuolisille on tärkeintä tulla kohdatuksi ja nähdyksi nimenomaan naisina tai miehinä – ei transnaisina tai transmiehinä. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 28.10.2021 julkaistussa pääkirjoitustoimittaja Annikka Mutasen kirjoittamassa kolumnissa Biologian osuutta sukupuolessa ja seksissä ei kannata kiistää.]

[PS. Mutanen myös kertoo kirjoituksessaan osallistuneensa keskusteluun, jossa on varoitettu, että esimerkiksi tällä tavoin kirjoittamalla hän saattaa edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien polkemiseen tähtäävän äärioikeistolaisen liikkeen tavoitteita. Jotenkin niin kuvaavaa tuollaisen keskustelun olemassaolo.]

S "Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen"

Strategian mukaan Suomi tarvitsee huippuyliopistoja, jotta kilpailukykymme säilyisi. Koska huippuyliopistot ovat kansainvälisiä, pitää suomalaisyliopistojen kansainvälistyä. Suomalaisyliopistot ja OKM katsovat, että huipuksi tullaan houkuttelemalla mahdollisimman paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Nikinmaa pelkää, että kansainvälistymistavoitteiden huumassa suomalaisnuoret unohdetaan.

“Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen.”

[Näin oli lausuttu Ylioppilaslehdessä 29.4.2021 julkaistussa Hannu Hallamaan kirjoittamassa artikkelissa Ulkomaalaiset opiskelijat edellä.]

S Anna Ahmatova: Requiem

Anna Ahmatovan ”Requiem” on hyvin kuuluisa runo. Se kuvaa tuskan ja toivon eli ihmisenä olemisen. Runoilija kirjoitti sen kynällä paperille, kuten aina. Mutta häneltä oli jo teloitettu aviomies ja vangittu poika. Hän arvioi oman kohtalonsa ja löysi etsittyään kymmenen muuta naista, jotka opettelivat kukin osan runoa ulkoa. Sitten hän hävitti käsikirjoituksen. Ennen pitkää suuri osa venäläisistä oli kuullut tuon runon ja melkoinen osa osasi sen kokonaan ulkoa. ”Ei alla vieraan taivaan, ei alla toisten lippujen, tämän jaoin kansan kanssa, kun onnettomuus hylkäsi meidät.”

[Näin oli lausuttu 5.1.2022 Jukka kemppisen blogissa julkaistussa merkinnässä Celsius 232,7.]

[Anna Ahmatovasta löytyy artikkeli Wikipediasta.]

S Jostain syystä internetin rajattomat tietovarastot ovat tehneet meistä helpommin johdateltavia ja manipuloitavia

Internetin rajattomien tietovarastojen piti tehdä ihmisistä fiksumpia. Jostain syystä se on tehnyt meistä entistä helpommin johdateltavia ja manipuloitavia. Kriittinen ajattelu on aina hyväksi, mutta "do your own research" ei toteutu katsomalla lisää harrastelijoiden tekemiä Youtube-videoita.

[Näin oli lausuttu tietotekniikkanörtti Petteri Järvisen Havaintoja digimaailmasta -blogissaan 19.12.2021 julkaisemassa merkinnässä Korona on epäluottamuksen epidemia - minulla on oikeus sairastua koronaan!.]

S Mannerkiinalaiset noudattavat sääntöjä vain, mikäli niiden rikkomisesta rangaistaan kunnolla

Kiinan ulkopuolella ajatellaan, että Kiinassa päättäjät päättävät ja sitten asiat muuttuvat kerrasta. Useimmissa asioissa niin ei käy. Kiinalaiset ovat luonteeltaan anarkistisia. He eivät usko heille määrättyihin sääntöihin noin vain.

Kun asuin Pekingissä edellisen kerran (2013–2016), ravintolatupakointi oli koko ajan kielletty. Silti tuloni aikaan ravintoloiden sisällä leijui yhä paksu savukerros. Kukaan ei lopettanut käryttämistä, sillä kieltoa ei valvottu, eikä rikkomuksista käytännössä rangaistu.

Tarkastajat alkoivat vihdoin vuonna 2015 kiertää ravintoloita, ja jos sauhuttelijoita löytyi, ravintolanomistaja saattoi saada jopa 1 500 euron sakot. Ravintolatupakointi loppui kuin seinään.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat- lehdessä 26.12.2021 julkaistussa Mari Mannisen kirjoittamassa artikkelissa Anarkistiset kiinalaiset eivät välitä säännöistä vaan rangaistuksista, joten tupakka paloi ravintolassa kunnes oli luvassa kunnon sakot.]

[Mannerkiinalaisten "anarkistisuudesta" sanoisin, että kyseessä on suhteellisen passiivinen anarkismin muoto, vähän sellainen kuin elokuvaohjaaja ja näyttelijä Charlie Chaplinilla, jossa ei pyritä poliittisen aktivismin keinoin poliittiseen muutokseen. Tosin arvelen Chaplinin elokuvien olevan vallanpitäjien pannassa manner-Kiinassa. Voin olla väärässäkin.]

S Kun kasvaa korruptioon

Kun kasvaa korruptioon, sitä ei tunnista.

– Opiskelin Liettuassa ja minulla oli suomalainen ystävä. Kerroin hänelle kopioineeni kirjallisessa tehtävässä sen sijaan, että olisin kirjoittanut itse. Hän sanoi, että ei voi enää täysin luottaa minuun, Kozlovtseva paljastaa.

Hän arvioi, että Ukrainassa 95 prosenttia opiskelijoista tekee samaa kuin hän Liettuassa.

– Sitä tapahtuu niin koulussa kuin yliopistossa ja opettajat sietävät petkutusta hyvinkin yleisesti. Sitä on vaikea tutkia ja toisaalta yliopistoissa tehtävät ovat kohtuuttoman vaikeita suhteessa saatuun ohjaukseen ja tehtäville annettuun aikaan.

– Systeemi kannustaa petkuttamiseen. Korruptio on rakennettu systeemiin. Jos siitä rankaistaisiin, sitä varmastikin tapahtuisi vähemmän, Kozlovtseva uskoo. 

[Näin oli lausuttu Kansan uutiset -lehdessä 18.12.2021 julkaistussa Tuula Kärjen kirjoittamassa artikkelissa Kun maa on korruptoitunut, kaiken voi ostaa: Parlamenttipaikan, tutkinnon, pääsyn leikkaukseen.]

[Toivottavasti pikku hiljaa maassa korruptio saadaan vähenemään Venäjää alemmaksi.]

S Pakkokeinoin tapahtuvat rokotukset voivat lisätä rokotusten vastaisuutta

Filosofi Maya Goldenberg on kirjoittanut kärjistyksiin perustuvan rokotekeskustelun riskeistä. Goldenbergin mukaan esimerkiksi lääketieteen ja terveydenhuollon edustajat pitävät usein rokotekriittisyyttä salaliittoteoreetikoiden hyökkäyksenä tiedettä vastaan. Tällaisten käsitysten kautta polarisoitunut asetelma kärjistyy entisestään, dialogista tulee yhä hankalampaa, ja pakkokeinojen käyttäminen rokotteesta kieltäytyvien ”ruotuun palauttamiseksi” alkaa näyttäytyä yhä houkuttelevammalta. Ikävä kyllä pakkokeinot kuitenkin uhkaavat tutkimusten mukaan lisätä epäluottamusta ja rokotteiden vastustamista, vaikka niillä hetkellisesti saataisiinkin rokotekattavuutta nostettua.

[Näin oli lausuttu Johanna Nurmen kirjoittamassa 8.12.2021 Antroblogi-sivustolla julkaistussa artikkelissa Rokotekriittisyyden taustalta löytyy epäluottamusta.]

[Kannatan kuitenkin luonnollisesti sitä, että hoitohenkilökunnan jäsenten tulee olla aina rokotettuja, koska heidän käsissään on potilaidensa henki ja terveys. Lääkäreiden ja hoitajien ei pidä tappaa potilaitaan.]

Filosofi Maya Goldenberg on kirjoittanut kärjistyksiin perustuvan rokotekeskustelun riskeistä. Goldenbergin mukaan esimerkiksi lääketieteen ja terveydenhuollon edustajat pitävät usein rokotekriittisyyttä salaliittoteoreetikoiden hyökkäyksenä tiedettä vastaan. Tällaisten käsitysten kautta polarisoitunut asetelma kärjistyy entisestään, dialogista tulee yhä hankalampaa, ja pakkokeinojen käyttäminen rokotteesta kieltäytyvien ”ruotuun palauttamiseksi” alkaa näyttäytyä yhä houkuttelevammalta. Ikävä kyllä pakkokeinot kuitenkin uhkaavat tutkimusten mukaan lisätä epäluottamusta ja rokotteiden vastustamista, vaikka niillä hetkellisesti saataisiinkin rokotekattavuutta nostettua.

S Yle-veroa maksetaan myös tahattomasta komiikasta

On mukava huomata, että maksan YLE-veroa tahattomasta komiikasta. Areenasta löytyi BBC:n tekemä, Fredrik II:sta käsittelevä 50 minuuttinen dokumentti. Tuosta 50 minuutista hemmetin 20 käsitteli... natseja.

[Näin oli lausuttu Kaivettua ja kaivattua -blogissa 21.7.2013 julkaistussa merkinnässä Natseja, salaliittoteorioita ja aarteita - ja natseja.]

S EU:ssa on valmisteilla mainiohko yritysvastuulaki

Kuluttajalle on luvassa apua. EU:ssa on valmisteilla yritysvastuulaki, joka määräisi yritykset valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista toiminnoissaan. Komissio antaa esityksensä laista joulukuun alussa.

Laki ei luultavasti koskisi edes kaikkia EU-alueen yrityksiä, mutta väitöskirjatutkija Juho Salorannan mukaan sillä voi olla maailmassa merkittävä dominoefekti. Yritysten pitää muuttua, jos ne haluavat käydä kauppaa EU:ssa.

”Jonain vuonna tämä vaikuttaa myös Black Fridayhin, mutta ei vielä”, Saloranta sanoo.

”Nyt se on kuin jonkinlainen euforinen vapaapäivä yritysvastuusta. Se ei ole kestävää.”

Saloranta tutkii Itä-Suomen yliopistossa yritysvastuuta ja kansainvälisiä tuotantoketjuja. Hänestä lakeja tarvitaan kipeästi, sillä markkinat eivät saa muutosta aikaan yksin.

”Vaikka on valistuneita kuluttajia, isossa kuvassa tuotteen hinta merkitsee kuluttajille niin paljon, että en usko siihen. Itsekin juuri katsoin, että olisikohan Black Friday -tarjouksia, kun puhelin alkaa kahden vuoden jälkeen hajota.”

Saloranta kehottaa ostopäätöstä pohtivaa katsomaan faktoja rehellisesti ja ”laskemaan 1 + 1”. Halpa hinta kertoo, että on säästetty jossain muualla.

”Kiina on yksi maailman suurimmista saastuttajista. Ei sieltä kannata ostaa ja kuvitella, että juuri oma tuote on vastuullinen.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 25.11.2021 julkaistussa Sara Vainion kirjoittamassa uutisartikkelissa Kuin vapaapäivä yritysvastuusta.]

[Aiheeseen liittyen voit niin halutessasi lukea 22.11.2021 julkaisemani blogimerkinnän Fairphone, hyvyyden puhelin.]

S Turha kuolema korona-aikana

Kaverini hyvä ystävä kuoli syyskuussa koronaan. Hän oli terve, nelikymppinen nainen, joka ei kuulunut riskiryhmään. Hän epäili rokotteen turvallisuutta liikaa ottaakseen sen. Päätös maksoi hänen henkensä.

Ehkä päätös oli hänen omansa, ehkä hän oli lukenut rokotehörhöjen pelottelutwiittejä ja säikähtänyt niistä.

[Sanna Ukkola 2.12.2021 julkaistussa kolumnissaan Rokotekieltäytyjät ovat vastuuttomia ääliöitä, mutta sivistysvaltio ei pakkorokota kansalaisiaan]

S Lentoliskot olivat ehkä pystyneet jopa laukkaamaan paikasta toiseen

Lepakoista siipisaurukset eroavat muun muassa siinä, että ainakin jotkin lajit, esimerkiksi komeaharjainen Thalassodromeus, näyttävät olleen hyvinkin taitavia maalla liikkujia. Ne ovat ehkä pystyneet jopa laukkaamaan paikasta toiseen. Lepakoista vain hyvin harvat pystyvät liikkumaan maassa sujuvasti tai pääsemään tasamaalta lentoon. Eteläamerikkalaiset vampyyrilepakot ovat tästä hupaisa poikkeus: ne pystyvät kirjaimellisesti juoksemaan saaliseläimensä kiinni.

[Näin oli lausuttu Maija Karalan Erään planeetan ihmeitä -blogissa 18.12.2021 julkaistussa merkinnässä Dinosaurusjoulu, osa 4: siivekkäät serkut.]

S Kysy haastattelussa mediaanipalkoista, vaikka haastattelija haluaisi puhua sen sijaan maksimipalkoista

 – Jos työhaastattelija puhuu maksimipalkoista, siitä mitä parhaat voivat tienata, ole hyvin huolestunut. Pyri aina tenttaamaan vähintään keskiarvopalkka. Joka ei monissa töissä merkitse paljoa koska siellä palkat noudattavat pareto-jakaumaa. Paras ja oleellisin tieto tavalliselle ihmiselle jolla ei ole narsismia ja egomaniaa on mediaanipalkka. Jos tästä ei saa arviota sen jälkeen kun maksimipalkoilla on leuhkittu, juokse pois. Työnantajaa kiinnostaa ehkä vähän se firman suosikki. 

[eräs hyvä nettituttuni yhdessä blogeistaan 27.8.2021 julkaisemassaan merkinnässä Yksin uskosta (näkymättömään käteen), yksin Tarmosta]

S Presidentti Niinistö: Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle

Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa. Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.

[Mm. näin oli presidentti Sauli Niinistö lausunut uudenvuodenpuheessaan Iltalehdessä 1.1.2022 julkaistun Jari hanskan kirjoittaman uutisartikkelin Niinistö tyrmää Venäjän ukaasit: "Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle" mukaan.]