Käsitys Jeesuksen pikaisesta paluusta levisi suusta suuhun alkuseurakunnassa jo ennen ensimmäisen evankeliumin kirjoittamista vuoden 70 paikkeilla. Kun Jeesuksen viimeiset opetuslapset alkoivat olla kuolleita ja kuopattuja, heräsi alkuseurakunnissa ymmärrettävää napinaa, kun Jeesusta ei kuulunutkaan takaisin.
Paavali joutui kirjeessään Tessalonian seurakunnalle vuoden 55 paikkeilla rauhoittelemaan: ”Me pyydämme, veljet, ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä” (2. Tess 2:1). Olisiko nyt sata kertaa kauemman ajan jälkeen syytä jo menettää maltti?
[Näin oli lausuttu 6.11.2023 Vapaa-ajattelijoiden sivuilla julkaistussa Robert Brotheruksen kirjoittamassa kolumnissa Eipä tullut Jeesusta.]
Kenties käsitys Jeesuksen pikaisesta paluusta perustuikin vain liian kirjaimellisesti otettuun vertaukseen, joita Jeesus ahkerasti viljeli?
VastaaPoistaOn mahdollista.
PoistaErään viisiosaisen romaanitrilogian yhdessä osassa oli ravintola, josta käsin katsottiin maailmanloppua joskus aioneita nykyajasta eteenpäin. Hieman yllättäen paikalle tupsahti sitten eräs profeetta, jota ko. uskonnon kannattajat olivat odottaneet varsin pitkään saapuvaksi.
Viisiosainen trilogia?
VastaaPoistaEikö sen pitäisi olla kvintologia?
Kyllä varmaan. Ilmaisu taitaa olla itse kirjailijalta Douglas Adamsilta.
Poista