Neuvostoliiton johtava sanomalehti Pravda myös kritisoi tammikuun kihlauksen 30-vuotisjuhlallisuuksia. Sekin piti juhlallisuuksia oikeistolaisten näkemysten kasvamisena SAK:ssa. Lehden mielestä ne olivat sysäämässä suomalaista ammattiyhdistysliikettä Neuvostoliiton vastaiseksi. Pravda näki juhlallisuuksien viettämisessä merkkejä siitä, että Suomessa oltiin menossa kohti luokkasovittelua. Myöhäisuutisten haastattelemat SAK:n Arvo Hautala ja Niilo Hämäläinen kiistivät tämän. Suhteita Neuvostoliittoon pidettiin tärkeinä kuten kansainvälisiä suhteita ylipäätään, eikä juhlallisuuksista kieltäytymistä aiottu edes harkita.
Suomessa kommunistinen Tiedonantaja-lehti myötäili Pravdan näkemyksiä juhlallisuuksista ja tammikuun kihlauksesta. Lehdessä mm. julkaistiin Kemin Kunnantyöntekijäin ammattiosaston lähettämä sähkösanoma, jossa SAK:n puheenjohtajia kehotettiin perumaan "pahamaineinen luokkasovinnon 30-vuotisjuhliminen työnantajaliiton kanssa". Lisäksi kyseisen ammattiosaston mielestä juhliminen loukkasi Neuvostoliittoa.
[Näin oli lausuttu Sirpa Jegorowin kirjoittamassa alun perin 15.1.2016 Ylen sivuilla julkaistussa artikkelissa Tammikuun kihlaus yhdisti Suomen kansaa mutta ärsytti Neuvostoliittoa. "Tammikuun kihlauksessa" oli kyse siitä, että Talvisodan aikana 23. tammikuuta 1940 Suomen työnantajain keskusliitto STK antoi julkilausuman, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.]
[Ennen tuota päivää työmarkkinaosapuolten välissä työnantajien pitämä kuilu oli kyllä vastoin ihmistapoja, joten hyvä, että se hävitettiin näin, vaikkakin siihen tarvittiin marxistileninistisen totalitaristisen diktatuurin aloittama sota Suomea vastaan.]
[PS. Itse kannatan työntekijöiden ja työnantajien ja pääoman ja työn välisissä suhteissa bernsteinilaisuutta, mutta nykysosialidemokraatteja en silti tätä nykyä äänestäisi.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti