Henkireiän ollessa natseja, fasisteja ja rasisteja vastaan manifestointi on luontevaa pyrkiä esittämään vastustajia tosiasiallista määrää enemmän, jotta omalle toiminnalle löytyy niin ikään enemmän pontta ja tarkoitusta. Juurikin näistä lähtökohdista “Tailgunner-Joe” operoi pyrkiessään paljastamaan suunnilleen jokaisesta vastaantulijasta kommunistin tai kommunistien hännystelijän.
Miten muutoin selitätte sen, että pieni määrä PVL:n/SVL:n natseja osallisena nelinumeroisessa ihmisjoukossa tekee tästä loppujoukostakin natseja, natsien tukijoita tai natsien symppaajia?
Jos pari natsia on ollut suunnittelemassa tapahtumaa nimeltä x, tämä siis tekee saman nimiseen tapahtumaan aina ja ikuisesti osallistuvista henkilöistä y ja z potenssiin n natseja. Niinkö?
[Näin oli lausuttu Janne J. M. Muhosen kirjoittamassa Kansalainen-verkkolehdessä 7.12.2017 julkaistussa kolumnissa Kas näin se kavala ääriporukka marssi. Tässä on kysymys tietysti itsenäisyyspäivän ei-natsistisesta 612-soihtukulkueesta.]
[PS. Kirjoittaja viittaa nimityksellä "Tailgunner Joe" yhdysvaltalaiseen senaattori Joseph McCarthyyn, joka kunnostautui 1950-luvulla usein epäreilulla ihmisten leimaamisella marxistileninisteiksi. McCarthy keksi itselleen em. lempinimen, kun hän yritti esittää toimineensa sodan aikana pommikoneen taka-ampujana, vaikka tosiasiassa hän ei ollut osallistunut ollenkaan taistelutehtäviin. Onneksi miehen ura tyssäsi lyhyeen, kun ihmiset lopulta huomasivat, mikä valheita suustaan päästävä häikäilemätön demagogi hän oli.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti