Toki aikana, jolloin yritysjohtajilta odotetaan enemmän
yhteiskuntapoliittista aktiivisuutta ja globaalia, rajoja ylittävää
vastuuta, on syytä suhtautua yleisellä tasolla varauksellisesti myös
some-yhtiöihin. Jättimäiset globaalit toimijat ovat olleet
poikkeuksellisen passiivisia juuri sananvapauskysymyksissä. Sen sijaan
on esitetty huolia siitä, miten liian vähän säännelty ja
ohjailtu sosiaalinen media on johtanut esimerkiksi Trumpin valintaan tai
kansallismielisyyden nousuun. Sananvapaudesta ja sen mukaisen alustan
ylläpitämisestä koetaan tänä päivänä pikemminkin syyllisyyttä. Ei tosin
Päivän Byrokraatissa.
Toinen mahdollinen syy trendin myötäilyyn saattaa myös olla se, että
vihapuhelainsäädäntö edellyttää sellaisia valvontaresursseja, joihin
pienillä ja ketterillä kilpailijoilla ei ole varaa. Tämä vaikeuttaa
markkinoille tuloa ja nostaa kynnystä olemassa olevien jättien
haastamiseen.
Samalla logiikalla myös rahoitusalalla suuret toimijat ottavat
tyytyväisinä vastaan pankkisääntelyn kiristymisen. Se tarjoaa näille
etumatkaa suhteessa pienempiin haastajiin. Vihapuhelainsäädännön
leviäminen esimerkiksi EU:n avituksella kokonaisen maanosan tasolle
olisi valtava kädenojennus olemassa oleville globaaleille
mediayhtiöille, joiden asemaa se sementoisi sananvapauden ja vapaan
kilpailun kustannuksella.
[Näin oli Päivän byrokraatti -palkintoja jakava Päivän byrokraatti -sivusto lausunut 12.1.2018 julkaisussaan Saksan vihapuhelaki johti sensuuriin juuri niin kuin PB varoitti.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti