S Sananvapauden rajoittamisen nimissä annetaan valtaa suuryhtiöille

Toki aikana, jolloin yritysjohtajilta odotetaan enemmän yhteiskuntapoliittista aktiivisuutta ja globaalia, rajoja ylittävää vastuuta, on syytä suhtautua yleisellä tasolla varauksellisesti myös some-yhtiöihin. Jättimäiset globaalit toimijat ovat olleet poikkeuksellisen passiivisia juuri sananvapauskysymyksissä. Sen sijaan on esitetty huolia siitä, miten liian vähän säännelty ja ohjailtu sosiaalinen media on johtanut esimerkiksi Trumpin valintaan tai kansallismielisyyden nousuun. Sananvapaudesta ja sen mukaisen alustan ylläpitämisestä koetaan tänä päivänä pikemminkin syyllisyyttä. Ei tosin Päivän Byrokraatissa.

Toinen mahdollinen syy trendin myötäilyyn saattaa myös olla se, että vihapuhelainsäädäntö edellyttää sellaisia valvontaresursseja, joihin pienillä ja ketterillä kilpailijoilla ei ole varaa. Tämä vaikeuttaa markkinoille tuloa ja nostaa kynnystä olemassa olevien jättien haastamiseen.

Samalla logiikalla myös rahoitusalalla suuret toimijat ottavat tyytyväisinä vastaan pankkisääntelyn kiristymisen. Se tarjoaa näille etumatkaa suhteessa pienempiin haastajiin. Vihapuhelainsäädännön leviäminen esimerkiksi EU:n avituksella kokonaisen maanosan tasolle olisi valtava kädenojennus olemassa oleville globaaleille mediayhtiöille, joiden asemaa se sementoisi sananvapauden ja vapaan kilpailun kustannuksella. 

[Näin oli Päivän byrokraatti -palkintoja jakava Päivän byrokraatti -sivusto lausunut 12.1.2018 julkaisussaan Saksan vihapuhelaki johti sensuuriin juuri niin kuin PB varoitti.]