Sekä Juhani että molemmat asiantuntijat ovat kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että myös skitsofreenikko voi käydä töissä, kunhan sairaus on hallinnassa.
– On perusihmisoikeus, että pääsee kunnon töihin. Monella skitsofreenikolla on siihen kykyä, sekä taitoa ja ennen kaikkea halua, Olavi Sydänmaalakka kertoo.
– Uusimmassa mielenterveysbarometrissa tulee ilmi, että mielenterveyskuntoutujat ilman muuta haluaisivat takaisin työelämään, myös ne, jotka ovat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle, Sydänmaalakka jatkaa.
Skitsofreenikon töissä olemista voidaan helpottaa erilaisilla järjestelyillä. Työviikkoa voidaan lyhentää, kuten Juhanin tapauksessa tai joitakin työtehtäviä voidaan rajata kokonaan pois.
– Vähän niin kuin fyysisesti jos on sairas, voi silloinkin tarvita erikoisjärjestelyjä. Jos saadaan hyvä työympäristö, joka tukee hyvin sairastunutta ja ottaa tämän huomioon, niin mielenterveyskuntoutuja voi saada aikaiseksi asioita, Juhani sanoo.
Se, millaisia töitä sairastunut voi tehdä, vaihtelee paljon, sillä taudin kulku on hyvin vaihteleva. Jukka Hintikka kuitenkin tietää useita vaativissa töissä olevia skitsofreenikkoja.
– Tiedän esimerkiksi skitsofreniaa sairastavia lääkäreitä ja keskitason kuntajohtajia. Työnteko on osittain siitä kiinni, miten sairaus asettuu ja minkä verran se vaikuttaa kognitioon. Jos tiedonhallintapuoli säilyy, voi ihminen silloin olla aika vaativissakin työtehtävissä.
[Näin oli sanottu Mari Jäntin kirjoittamassa Ylen sivuilla 29.12.2017 julkaistussa artikkelissa Juhani
sairastui skitsofreniaan eikä kertonut työkavereilleen –
skitsofreenikko voi pärjätä töissä hyvin, mutta moni pelkää työyhteisön
asenteita.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti