Siinä missä Keijo Kaarisateen tekijä pysytteli lain oikealla puolella ja joutui siitä huolimatta poliisin vihapuheyksikön pitkän ja kansainvälisenkin jahdin kohteeksi, sai al-Taee puuhastella vapaasti ja tulla myös valituksi eduskuntaan. Perusteltuja kysymyksiä voitaisiin esittää, että miten tässä nyt näin kävi? Yrittikö poliisi hybridivaikuttaa vaaleihin vai selittyykö tämä vain ihan tavallisella kädettömyydellä? Jätän kysymyksen avoimeksi.
Niin tai näin, Keijo Kaarisateen tekijä tukee Hussein al-Taeeta siinä että mielestäni hänen jahtaamisensa poliisivoimin on turhanpäiväistä ja kohtuutonta. Vika ei kuitenkaan tässä ole pelkästään valikoivasti virkaintoisessa poliisiviranomaisessa, vaan kyseisessä lainpykälässä ja sen tulkinnassa.
Laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan on laissamme ikävä kyllä huonosti laadittu. Se antaa laajoja tulkintamahdollisuuksia esimerkiksi vain typerien mielipiteiden kriminalisointiin. Se on täysin tarpeetonta.
[vihapuhepoliisi Keijo Kaarisateen tekijä blogissaan Maailman sananvapauspäivänä 3.5. Herran vuonna 2019 julkaisemassaan merkinnässä Tiedote: Kaarisateen tekijä tukee Hussein al-Taeeta sananvapauspäivän kunniaksi]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti