perjantai 13. lokakuuta 2017

S Projisoimisesta

"Päivystävä anarkisti", eli Suvi Auvinen, joka ei ole päivystävä tai edes anarkisti, vaan geneerinen suurempaa valtiovaltaa, sensuuria ja valvontaa ajava vasemmistolainen, on kirjoittanut roskajutun Ylen toimittaja Sanna Ukkolasta. Kuten yleensäkin, myös tässä roskajutussaan Suvi Auvinen valehtelee, mikä johtuu luonnollisesti siitä, että marxilaiset "ajattelijat" ovat pitäneet valehtelua ja vainoamista sopivana toimintana jo viime vuosisadan alkupuolelta saakka. (Jos ette usko, niin lukekaa kommunismin historiaa.)

Auvinen väittää, että Sanna Ukkola on "koittanut saada potkut" jollekin nimeltämainitsemattomalle työntekijälle. Mitään tällaista ei tietenkään ole tapahtunut, vaan Auvinen vaan repi koko homman puhtaasti takapuolestaan. Mikä vielä surullisempaa, Auvinen on osallistunut itse muun muassa fasistisen RASMUS-viharyhmän mukana juurikin sellaisiin kampanjoihin, joista hän nyt syyttää Ukkolaa.

Mitä enemmän ihminen esittää vastustavansa esimerkiksi vihapuhetta tai syrjintää, sitä useammin hän itse syyllistyy tuollaiseen. Psykologisesti puhutaan termistä "projisointi", jolla tarkoitetaan sitä, että ihminen peilaa omia negatiivisia ominaisuuksiaan muihin ihmisiin. Jos ihminen esimerkiksi itse tahtoo valtaa ja mammonaa, hän todennäköisemmin epäilee, että myös muiden motiivina toiminnalle on valta ja mammona. Jos ihmisen oma sydän on täynnä vihaa ja syrjintää, hän todennäköisesti näkee vihaa ja syrjintää kaikkialla.

Normaali ihminen ei epäile, että toinen yrittäisi savustaa kaveria ulos työpaikaltaan, koska normaali ihminen ei itse yrittäisi savustaa kaveria ulos. Normaali ihminen ei voi edes kuvitella, että joku toimisi tuolla tavalla. Ainoastaan ihminen, jolla itsellään on taipumusta psykopaattiseen ja narsistiseen toimintaan, voi nähdä koko muun maailman ja muut ihmiset vastaavanlaisina kuin hän itse on.

Jos ihminen kertoo olevansa rakkauden ja suvaitsevaisuuden asialla, hänen oma sydämensä on todennäköisesti täynnä vihaa ja ylimielisyyttä. Jos ihminen väittää vastustavansa vihapuhetta, yleensä tämä jostain syystä kanavoituu aitoihin ihmisen henkeä, terveyttä ja sosiaalista elämää koskeviin viha- ja vainokampanjoihin. ON SE VAAN KUMMA JUTTU. (Ei ole. Johtuu tuosta projisoinnista.)

Meikästä tietysti on oikein ja hyvä asia, että toimittajia mollataan ja kritisoidaan. Tämä johtuu siitä, että toimittajat ovat nykyään vallanpitäjiä vallan kyseenalaistamisen sijasta. He ovat poliitikkoja, joita kukaan ei ole valinnut demokraattisesti mihinkään. Toimittajan tehtävä ei ole niinkään välittää tietoa, vaan kertoa omat mielipiteensä ja esittää sen olevan totuus. Tästä huolimatta myös toimittajien kohdalla pitää pitää mielessä se perustotuus, että myös heitä pitää kritisoida asiasta sen sijaan, että levittää valheita. Luulisi, että median toiminnasta löytyy puutteita ryhtymättä vihakampanjaan.

[Jiri Keronen, jolla on pitkä tukka, Facebookissa 10.10.2017. Mutta eihän se tukka puhu, vaan mies. Ulostuloon liittyy toimittaja Sanna Ukkolan Ylen sivuilla julkaistu teksti Vastaus Imagen blogissa esitettyihin väitteisiin.]

4 kommenttia:

  1. Mietin tässä, kun Perussuomalaiset oli hallituksessa ja hallitusta kritisoitiin oli se pahasta, nyt hallituksessa siniset ja hallitusta ei muka kritisoida, vaikka kritisointia on myös nyt ollut. Kritisoi tai ei, aina media on väärässä, itse aina oikeassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä kutsutaan politiikaksi. Oppositiossa ollessa räksytetään hallitukselle ja hallituksessa oppositiolle. Näin on kaikissa niissä puolueissa, joissa politiikanteko perustuu arvovaltakamppailulle.

      Poista
  2. Kyse oli mediasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas. Olin vähän poissa kuviosta. En lukenut kunnolla. Edes itse julkaisemaani tekstiä.

      Poista