lauantai 28. lokakuuta 2017

S Kommentaaria Tiina Rosenbergin kirjaan, osa I

Loppupuolella kirjaa Rosenberg ilmaisee halunsa päättää, mistä Suomessa keskustellaan:
Poliittinen turhautuminen, joka olisi 1970-luvulla kanavoitunut vasemmiston kannatukseksi, purkautuu nykyään populismiin ja fasismiin. Nyt halutaan puhua maahanmuuttajien rikollisuustilastoista tai heikosta sopeutumisesta sen sijaan, että keskusteltaisiin työttömyydestä, hyvinvointipolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta.
Tähän on pakko kysyä, entä sitten. Eikö ole hyvä, että kaikista aiheista keskustellaan? Eikö maahanmuuttajien sopeutuminen ole ainakin jossakin määrin olennainen kysymys? Samalla voisimme keskustella myös siitä, pahentaako hyvinvointivaltioihin kohdistuva siirtolaisuus ilmastonmuutosta.

Jonkin verran Rosenbergilta löytyy myös tahatonta komiikkaa:
Työttömyys ja tyhjillään ammottavat entiset teollisuusalueet, joista tuotanto on suuremman voiton toivossa siirretty muualle, yhä heikommin toimiva yhteiskunnallinen infrastruktuuri, maaseudun autioituminen ja alati huononevat palvelut ovat saaneet monet protestiäänestämään, vaikka he eivät itse välttämättä rasisteja tai fasisteja olisikaan. (korostus lisätty)
Komiikka tulee siitä, miten paljon Rosenberg tässä muistuttaa sekä Trumpia että keskustapuolueen ”koko Suomi asuttuna” -aluepolitiikkaa.

Rosenbergin yleistykset ulottuvat jopa prostituution käyttäjiin:
Seksin ostajat toteuttavat ennen kaikkea väkivaltaisia fantasioitaan osoittamatta pienintäkään myötätunnon ripettä.
Hän ei siis ole perillä prostituution asiakkaista tehdyistä tutkimuksista. Heistä suuri osa on seksuaalisesti vapaamielisiä ja naisen nautinnosta välittäviä miehiä. 

[tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalo Ihmisluontoa etsimässä -blogissaan 16.4.2017 julkaisemassaan merkinnässä Rajat, rasismi ja Rosenberg, jossa hän arvostelee Tiina Rosenbergin vuonna 2015 julkaistun pamfletin 'Arvot mekin ansaitsemme']

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti