lauantai 21. lokakuuta 2017

S Selitysten arviointiin on olemassa myös yksi mainio lisätyökalu

Todistustaakan tunnistamisen lisäksi, olen kirjoittanut paljon skeptisen mielipiteen muodostamisesta. Kriittinen ajattelija arvioi käytettyä logiikkaa ja todistusaineistoa esitettyjen väitteiden takana. Hän myös punnitsee erilaisia selitysmalleja sen perusteella, minkä takana on vähiten perusteettomia olettamuksia (Occamin partaveitsi).

Selitysten arviointiin on olemassa myös yksi mainio lisätyökalu. Sen esittää Oxfordin yliopiston nerokas fysiikan professori David Deutsch vuonna 2009 pitämässään TED-esityksessä. Koko esitys on aihepiiriltään laaja (kesto n. 16 min), eikä puutu mm. selittämisen kognitiiviseen taustaan mutta on varsin mielenkiintoinen ja kansantajuinen. Kannattaa ehdottomasti vilkaista!

Deutsch jakaa selitykset hyviin ja huonoihin sen perusteella, kuinka helposti niitä voidaan muokata.

Tätä periaatetta käyttäen, voimme nähdä myös miksi homeopatian oletettu selitys on huono; sitä voidaan helposti muokata. Ja itse asiassa, homeopaatit tekevät sitä itsekin sillä heillä ei ole hyvää selitystä. Yhden mielestä selittävä tekijä on kvanttienergia, toinen sanoo että kyse on nanopartikkeleista. Molemmat vaihtoehdot ovat kutakuinkin samanarvoisia, sillä minkään taakse ei ole hyvää todistusaineistoa.

Akupunktion kerrotaan perustuvan kehon oletettuihin qi-energiavirtoihin. Niitä ei ole koskaan tieteellisesti havaittu ja tämäkin selitys on helposti muokattavissa: mitä jos se perustuukin kvanttivirtoihin? Tai jos kyse onkin atomiydinten vahvan vuorovaikutuksen siirtymisestä pitkin kehoa? Entä jos kyse ei olekaan energiavirroista, vaan energia-altaista, jotka pysyvät paikallaan tietyissä kohdissa kehoa? Keksin juuri nämä selitykset hatustani mutta ne ovat kutakuinkin samanarvoisia qi-selityksen kanssa.

Sen sijaan tieteelliset ja vahvaan näyttöön perustuvat selitykset ovat hyviä, sillä niissä ei voi vaihtaa mitään yksityiskohtaa ilman että koko selitys lakkaisi toimimasta.

[Näin oli lausuttu Tervettä skeptisyyttä -blogin 8.10.2017 julkaistussa merkinnässä Selityksen maku.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti