Lähtökohtaisesti olisi perusteltua, että vakituisesta työpaikasta seuraisi myös oleskelulupa maassa. Valitettavasti byrokratisoitunut ja yltiömonimutkainen sosiaalivaltiomme ei tee tästäkään asiasta niin helppoa.
Käsiin räjähtänyt julkinen sektori ja erilaiset tulonsiirrot tarkoittavat, että tavallinen, normaalipalkkainen työntekijä ei voi varsinaisesti elättää itseään, vaikka maksaisi veronsa ja ostaisi itse ruoan pöytäänsä. Erilaiset menot, verot ja vastaavat tarkoittavat, että ellei maahanmuuttaja työllisty nimenomaan paremmin palkattuun, yksityiseen tehtävään, tulee hän olemaan nettokustannus valtiolle. Jos matala- tai normaalipalkkaisiin töihin työllistyvistä maahanmuuttajista tahdoittaisiin nettomaksajia yhteiskunnalle, tulisi Suomen vero- ja tulonsiirtopolitiikkaa muuttaa vahvasti.
Oma ehdotukseni on, että Suomessa ryhdyttäisiin määrätietoisesti leikkaamaan yhteiskunnan kuluja. Leikkaaminen aloitettaisiin sellaisista menoista, jotka eivät ole perusteltuja perustuslain takaamien perus- ja ihmisoikeuksien sekä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi yritystuet tai taidetukiaiset eivät ole perustuslaillisesti yhtä tärkeitä tai perusteltavia kuin koulutus-, terveydenhoito- tai puolustusmenot. Tämän vuoksi esimerkiksi yritystuista tai taidetukiaisista voidaan leikata pienemmällä huolella. Näitä erilaisia leikkauksia tehdään niin pitkään kuin on mahdollista leikata sellaisista menoista, jotka eivät perustu suoraan perusoikeuksiin tai valtion pääasiallisiin tehtäviin.
Leikatuista turhista menoista saaduista säästöistä yksi kolmasosa laitetaan verojen laskemiseen, yksi kolmasosa velkaantumisen hidastamiseen ja yksi kolmasosa perusoikeuksien toteutumiseen. Tämä luo insentiivin kannattaa leikkauksia, olit sitten nettomaksaja tai nettosaaja, vasemmistolainen tai oikeistolainen. Muutamia esimerkkejä tällaisista leikkauskohteista olisivat esimerkiksi työvoimatoimisto, valtion harjoittama nettivalvonta, yritystuet, Yle, puolueiden, kansallisoopperan ja muiden vähemmän välttämättömien toimintojen tuet ja niin edelleen. Perusperiaate siis olisi, että esimerkiksi viihdettä tai firmoja ei saa tukea ainakaan niin pitkään kuin ruoan ALV on yli 0% ja yksikään ala-aste on homeessa.
Vähentämällä veroja ja tulonsiirtoja voidaan tavallisen kansalaisen ostovoimaa kasvattaa ja varmistaa, että myös normaalipalkkainen, rehellinen työntekijä voi olla yhteiskunnalle hyödyllinen jäsen.
[Jiri Keronen tuhmasti Facebookissa 25.10.2017. Ulostuloon liittyy Iltalehden uutisartikkeli Afgaaniräätäliä uhkaa käännytys - vakituinen työpaikka ei estä maasta poistamista.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti