torstai 26. lokakuuta 2017

S Jatkosota oli jotain muutakin kuin urhean pienen Suomen eloonjäämistaistelua

Nykyisin tiedetään, miten sotilaita piiskattiin yli-inhimillisiin suorituksiin amfetamiinin voimalla. Nykyisin tiedetään, että päällystössä sekoiltiin uupumuksesta ja stressistä, tapatettiin omia poikia. Nykyisin tiedetään, että sota oli jotain muutakin kuin urhean pienen Suomen eloonjäämistaistelua; se oli myös opportunistista veljeilyä natsien kanssa ja haaveita Suur-Suomesta. Louhimiehen elokuvassa kaikki tämä näkyy turhaan alleviivaamatta.

[Näin oli lausuttu Sanna Vilkmanin kirjoittamassa 24.10.2017 julkaistussa kirjoituksessa Taas uusi Tuntematon, hohhoijaa, jossa tämä kertoo, miksi on tärkeää, että kolmas Tuntematon sotilas -elokuva on tullut tehtyä.]

[Hieman kuulostaa oudolta korvaan tuo "opportunistinen veljeily natsien kanssa", vaikka muuten pidänkin kirjoituksesta. Jos Suomi ei olisi lähtenyt sotaan natsi-Saksan rinnalla, niin maamme olisi luultavasti jauhautunut kuoliaaksi taistelevien osapuolten välissä. Välirauhan aikana Neuvostoliitto oli harjoittanut pelottavaa uhkailua Suomea kohtaan ja suurvallan "urheat sotilaat" olivat myöskin murhanneet suomalaisia rajavartijoita. Ja toiseksi, Neuvostoliitto oli vienyt Suomelta väkivalloin alueita aloittamassaan sodassa. Ne Suomella oli tietysti oikeus ottaa takaisin. Vieläpä voisi tässä sanoa, että Suomessa kansallissosialismilla oli vain hyvin vähän kannatusta. Ja jos Suomi ei olisi hyökännyt vuonna 1941, Suomen huoltovarmuus olisi kadonnut varmaankin jo kuukausissa kuin akanat tuuleen. Se olisi merkinnyt nälänhätää ja jossain vaiheessa myös sotilaallista puolustuskyvyttömyyttä.]

[Neuvostoliitto oli itse ollut natsi-Saksan ensimmäinen liittolainen. Vuoden 1939 elokuussa maat olivat solmineet keskenään hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa ne jakoivat keskenään välissään olevat maat omiin vaikutusalueisiinsa. Suomi joutui tässä jaossa Neuvostoliiton etupiirin osaksi. Aluksi Liettua oli kuulunut sopimuksen mukaisesti Saksan vaikutuspiiriin, mutta myöhemmin maat sopivat keskenään, että se kuuluu Neuvostoliitolle. Korvauksena Saksa sai lisäpalan Puolasta. Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939 natsi-Saksa olikin hyökännyt Puolaan ja kun Neuvostoliitto oli saanut ensin tilinsä selvitettyä Japanin kanssa, se liittyi sotaan ja hyökkäsi maahan idästä. Maat pitivät yhteisen sotilasparaatin Varsovassa, kun voitto oli saavutettu. Sopimuksen ansiosta Neuvostoliitto myöskin pääsi hyökkäämään Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä 1939.]

[...Mitä tulee Suur-Suomeen, niin Suomella olisi ollut periaatteessa todelliset etniset perusteet liittää alueita Itä-Karjalastakin Suomeen. Kun on olemassa sellainen kansainvälinen periaate kuin kansojen itsemääräämisoikeus. Vaikkakaan sodan oloissa sellainen ei luultavasti kyllä ole kansainvälisoikeudellisesti pätevää toimintaa. Ja paikallisilta asukkailta olisi pitänyt kysyä asiasta.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti