Minä naisena ja kahden tyttären äitinä koen myöskin aika hiton
ahdistavana, että nämä tuulihatun älykkyydellä varustetut sisaret ovat
mahdollistaneet ”kyllä suomalaisetkin miehet hakkaavat” -nerokkuudellaan
sen, että väkivaltakulttuurien lait ovat rantautuneet jo Pohjolaankin.
Juuri naistenpäivänä, tuona kansainvälisenä tasa-arvon ja naisten
oikeuksien juhlana, saimme lukea uutisen Ruotsista, joka kertoi, että oikeus oli vapauttanut ex-vaimonsa hakanneen miehen sharia-lakiin vedoten. Ja
tämä on totta! Oikeuden tuomareista kaksi kolmesta oli poliittisella
mandaatilla asemaansa nostettuja muslimeja (EDIT: aiemmin tässä luki,
että muslimimiehiä, mutta toinen olikin nainen) ja ainoa kolmesta, joka
vaati väkivaltaiselle miehelle rangaistusta, oli ruotsalainen
ammattituomari. Tapaus nosti Ruotsissa hurjasti keskustelua ja voi vaan
toivoa, että tuo tulee johtamaan järjestelmän muutoksiin, jotta
tasa-arvo lain edessä ja ihmisoikeudet tulevat koskemaan myöskin
muslimiyhteisöissä eläviä naisia. Asia ei kuitenkaan vaikuttanut
herättävän ainakaan suomalaisissa naisasiaihmisissä laisinkaan mitään
tunteita, tai sitten oli liian kiire oikeiden ongelmien kanssa, mm. sen,
että loukkaako naisoletettuja naistenpäivänä jaetut ruusut, koska
ruusuja jakava ei välttämättä ulkonäöstä osaa päätellä, kuka kokee
olevansa nainen ja jotain muuta aivan naurettavaa ja joutavaa paskaa,
joka pistää normaalijärjellä varustettua ihmistä lähinnä vitu*tamaan.
[Helena Eronen blogissaan 10.3.2018 julkaisemassaan merkinnässä Sharia-lakia Pohjolaan, koska suomalaisetkin miehet hakkaavat!]
[PS. Tässä yhteydessä voisi muistella Adolf Hitlerin ja hänen kansallissosialistiensa perustamaa nk. muslimidivisioonaa, viralliselta nimeltään 13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar. Sen tunnuksessa oli islamilainen käyrämiekka. SS ei muissa joukko-osastoissaan hyväksynyt sotilaspappeja, mutta tätä SS-divisioonaa varten perustettiin muslimipappien virka. Ajatella, Saksa oli perinteisesti ollut kristitty maa, mutta koska natsit olivat vallassa, niin sotilaspappeja ei enää hyväksytty, tai ei ainakaan puolueen omissa joukoissa SS:ssä. Elleivät he kannattaneet islamia. Hitler ilmeisesti arvosti islamissa sen sotilaallista henkeä ja juutalaisvastaisuutta. Ja toiseksi, natsit eivät arvostaneet sitä mitä he kutsuivat kristinuskon säälimoraaliksi. Vaikka kristittyjen ja juutalaisten ohella muslimitkin olivat natseja heikompia ajamaan eläinten hyvinvoinnin asiaa, niin islam joka tapauksessa pesi natsien silmissä juutalaisuuden ja kristinuskon kuusi-nolla.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti