Oluen valmistaminen oli naisten tärkein tehtävä, ja oluenpano edisti osaltaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska naiset saattoivat ostaa valmistamansa oluen myymisestä saamillaan rahoilla tavaroita siinä missä miehetkin.
Egyptiläisnaiset eivät valmistaneet vain yhdenlaista olutta, vaan papyruskääröjen ja seinäkaiverrosten perusteella tiedetään, että muinaisessa Egyptissä on ollut varsin monipuolinen olutvalikoima.
Vaikka oluen valmistukseen käytettiin pääasiassa vehnästä ja ohrasta leivottua leipää, olutta oli saatavilla vaikka minkä makuisena.
Joskus sitä maustettiin taateleilla, joskus viinirypäleillä, yrteillä, rusinoilla tai sellerillä. Olutta oli niin vaaleaa kuin tummaakin, oli ”ikuisuusolutta”, ”olutta, joka ei koskaan pilaannu” ja suosittua bouzaa, joka maustettiin mintulla, sitruunanlehdillä tai pippurilla.
Bouza oli paksua kuin velli, kun taas monet muut oluet olivat nestemäisiä ja helmeileviä kuten nykyoluet. Eräästä erikoisoluesta käytettiin nimitystä ”satakielen äiti”, koska se kirjoitusten mukaan sai ”juopuneet laulamaan”.
[Näin oli lausuttu Historianet.fi -sivustolla 3.5.2018 julkaistussa Andreas Ebbesen Jensenin kirjoittamassa artikkelissa Olut kuohui Egyptissä.]
[PS. Eikö oluenpanon antaminen naisten tehtäväksi parantaisi naisten asemaa nyky-Egyptissäkin?]
Puhumattakaan oluenjuonnin sallimisesta molemmille sukupuolille?
VastaaPoistaJuu. Olutta ei kannata panna, jos ei ole ketään juomassa sitä.
Poista