Pyöreitä noitarumpuja on käytetty laajalla alueella
Pohjois-Euraasiassa, ja myös suomalaisten esivanhemmat ovat aikoinaan
käyttäneet sellaisia. Suomen kielen murteissa ja karjalassa on säilynyt
sana kannus ’noitarumpu’, jota ei voi äänteellisistä syistä olettaa lainatuksi kantasaamen sanasta *koamtē(s) ’noitarumpu’ tai sen jatkajista. Saamen sanasta sen sijaan on lainattu karjalaan sana kontakka ’noitarumpu’ (oa → o ja mt → nt).
Noitarumpu esineenä ei siis ole vain saamelaisten kulttuuria: se ei
ensinnäkään ole nykysaamelaisten kulttuuria vaan heidän pakanallisten
esivanhempiensa kulttuuria, ja toiseksi historiallisesti se on myös
suomalaisten esivanhempien kulttuuria.
[kielitieteilijä Jaakko Häkkinen blogissaan 11.4.2018 julkaisemassaan merkinnässä Kulttuurisen omimisen rajat hukassa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti