Karl Marxin sosialismi lähtee siitä, että olemassaolo määrää tietoisuutta ja siksi olosuhteet tasaamalla
voidaan taata sama hyvinvointi kaikille. Lopputuloksena on kaikkitietävä
ja elämää standardoiva valtio, jota ihmiset palvelevat mykkien
rakenteiden tahdottomina tulkkeina. Kylmäävän esimerkin autoritäärisestä
kollektivismista tarjoaa Xi Jinpingin Kiina, jossa kommunistinen puolue
valvoo ja pisteyttää kansalaisia miljoonien kameroiden ja kasvotunnistuksen avulla.
Liberalismi lähtee siitä, että
tietoisuus on vapaata ja siksi yksilö omistaa itsensä ja elämänsä ja
määrää sitä tahtonsa mukaan. Lopputuloksena on vapauden ja valistuksen
yhteiskunta, jossa yksilöt kunnioittavat toistensa valintoja
noudattamalla velvollisuusetiikkaa, joka takaa keskinäisen vapauden
ehdot.
Näitä kahta lähtökohtaa
ei voi sovittaa yhteen ja siksi sosialismin ja liberalismin liitto on
mahdoton. Ennen pitkää toisen on väistyttävä.
[Jari Ehrnrooth Ylen sivuilla 8.4.2018 julkaistussa Suomen sisällissotaan liittyvässä kolumnissaan Punaisen Suomen pitkä varjo]
[PS. Itse kaipaisin kirjoittajalta tässä hieman suhteellisuudentajua. Bernsteinilainen sosialidemokratiakin lienee sosialistinen aate, ja se nimenomaan kannattaa liberaaleja vapausaatteita. Lisäksi sanoisin, ettei pelkästään aito ja alkuperäine marxilaisuus ole lapsellista. Myös liberalismin ihmiskuva on mielestäni epärealistinen.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti