sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

S Kun tuotamme arvokkaita asioita

Saarikiven analyysi on naurettava. Maavertailuja tehdään kahdesta syystä. Ensiksi katsomalla mitä muissa samanlaisissa maissa tapahtuu, voidaan yrittää selvittää, voidaanko Suomessa onnistua paremmin. Jos esimerkiksi muualla suunnilleen samanlaiset ihmiset pystyvät suunnilleen samalla työmäärällä saavuttamaan korkeamman elintason, täällä tehdään ehkä jotain väärin. Jos muualla saadaan samoilla verorahoilla paremmat päiväkodit, sairaalat tai koulut, ehkä meilläkin voidaan parantaa. Naapurimaista voidaan oppia jotakin.

Samoin päätöksentekijöiden (tai tieteentekijöiden) väitteitä omien tekojensa nerokkuudesta voidaan yrittää tarkastaa vertailemalla siihen, mitä muualla tapahtuu. Jos muualla menee paremmin ja tehdään erilaisia päätöksiä, kenties meillä tehty politiikka ei olekaan niin hienoa. Toki järkevien vertailujen tekeminen on monella tavalla vaikeaa. On vaikeaa saada selville, mistä vertailumaiden menestys tai menestymättömyys johtuu. Mutta vaihtoehtoja tälle ei juuri ole.

Toinen syy vertailuihin on se, että pieni maa elää vaihtokaupasta muiden maiden kanssa. Suomessa ei voida tuottaa kuin murto-osa niistä hyvistä asioista, joita sivistynyt elämä edellyttää. Suurin osa täytyy hankkia vaihtamalla täällä tuotettuja asioita muualla tuotettuihin. Meillä täytyy siis tehdä jotain, jota muiden maiden asukkaat pitävät arvokkaana.

Kun tuotamme arvokkaita asioita, muut maat lähettävät paluupostissa tänne itse valmistamiaan arvokkaita asioita. Jos tuotamme vähemmän arvokkaita asioita, paluupostissa tulee vähän eikä niin hyvää tavaraa. Suomen pysyminen muiden mukana kehityksessä on tärkeää juuri tästä syystä. Suomessa pitää olla vastaisuudessakin tarjota vaihdossa asioita, joita muissa maissa pidetään arvossa. 

[Heikki Pursiainen Liberan blogissaan 28.12.2018 julkaisemassaan merkinnässä Janne Saarikiven tympeä uudenvuodenpuhe]

[I PS. Mainittu Saarikivi on kielitieteilijä. Itse suhtaudun kielitieteeseen suopeasti. Tätä julkaistumaan ajastaessani olen ollut lukemassa erästä kielitieteen perusteosta.]


[II PS. Kirjoituksen lopusta löytyy myös linkki Janne Saarikiven vastineeseen, joka kannattaa lukea.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti