Suomen kielen tutkimusta julkaisevat Virittäjä ja Sananjalka. Niiden artikkelit on pisteytysluokitettu kahden pisteen arvoisiksi. Kolme pistettä saa yleensä vain pääsystä englanninkielisiin huippujulkaisuihin.
– On paljon aloja, joilla on huonommin: suomenkielisistä julkaisuista ei anneta tulospisteitä eikä siten rahaakaan. Tällaisilla aloilla olisi pisteitä jaettaessa syytä ottaa huomioon myös julkaisun yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomessa, Tuomas Huumo sanoo.
– Kaikkiaan jäykkä Jufo-systeemi on eri tieteenaloja eriarvoisesti kohteleva ja muutenkin huono tapa mitata tutkimuksen tuloksellisuutta myös eräissä niin sanotuissa kovissa tieteissä. Parempi tapa olisi vertaisarviointi, jossa kutakin tieteenalaa verrattaisiin saman alan tutkimukseen kansainvälisesti, professori Huumo jatkaa.
Åbo Akademin suomen kielen professori Urpo Nikanne kiteyttää julkaisujen kielivalinnat näin.
– On tärkeää, että myös suomeksi julkaistaan tieteellisiä artikkeleja, monografioita ja muuta tieteellistä tekstiä. Muuten suomen kielen käyttöala kapenee. On kuitenkin selvä, että suomenkielinen tiedeyhteisö on paljon pienempi kuin kansainvälinen ja että tieteellinen tieto ei noudata kielirajoja.
– Tutkijan on harkittava, millaisia artikkeleja, monografioita ja muita julkaisuja suomeksi on järkevää julkaista. Suomen kielen tutkijana myös uusin tieteellinen tieto kannattaa joskus julkaista suomeksi, koska Suomessa on paras asiantuntemus suomen kielen erityiskysymyksistä, Nikanne sanoo.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 14.3.2018 julkaistussa Markku Sandellin kirjoittamassa artikkelissa Suomi
on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu
arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti