Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin
vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton
resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen
sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan,
jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on
ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On
huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat
apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole
rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion
tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta
sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.
[entinen meppi Eija-Riitta Korhola 28.6.2018 bloginsa merkinnässä Merkel ja miten se meni]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti