Vastausta voidaan etsiä useimpien Yhdysvaltain osavaltioiden perustuslaeista tai paljon myöhemmästä YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta, joihin on kirjattu kansan oikeus kumota sitä sortava hallitus. Tämä vapaista yksilöistä muodostuvalle kansalle kokonaisuutena kuuluva oikeus pohjautuu filosofi John Locken teokseen Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta (1689).
Vallankumouksen pätevinä perusteina mainitaan vallan luovuttaminen vieraalle vallalle, kansan sortaminen, elämän, turvallisuuden, hyvinvoinnin, oikeuksien ja vapauksien loukkaaminen, ja joskus vain se, että hallitus katsotaan yksilöiden luonnollisen vapauden kannalta väärämieliseksi.
Olennaista onkin se, että johdonmukaisesti ajatellen edustuksellisen demokratian idea sisältää jatkuvan oikeuden vallankumoukseen vapaiden vaalien kautta. Siinä mielessä sitä ei tarvitsisi perustuslaissa erikseen mainitakaan. On kuitenkin yksi tapaus jossa suora vaalien ulkopuolinen kapina demokraattisesti valittua hallintoa vastaan on oikeus ja velvollisuus. Jos tyranni tai harvainvaltainen hallitus pääsee valtaan vapaiden vaalien kautta – kuten Saksassa vuonna 1933 – on vallankumous ja sen ulkopuolinen tukeminen täysin oikeutettua.
[Jari Ehrnrooth Ylen sivuilla 3.5.2018 julkaistussa kolumnissaan Onko koskaan oikein ryhtyä vallankumoukseen?]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti