Kielikysymys oli noina aikoina tärkeä tekijä Suomen politiikassa. Mielenkiintoista kyllä, mutta Ruotsin lehdistössä sitä ei juurikaan käsitelty. Levottomuutta ruotsin kielen asemasta tulevassa suomalaisenemmistöisessä valtiossa tosin joskus esiintyi.
Mutta silmään pistää se, miten vähän ruotsalaisilla oli kosketusta Suomen suomenkieliseen väestöön. Se oli heille todella ”outo Pohjolan kansa”. Suomi koettiin Ruotsin historian ja kulttuurin hedelmäksi. Ja sen kantajina olivat erityisesti suomenruotsalaiset.
Suomenruotsalaiset kulttuurihenkilöt ja poliitikot tekivätkin tuolloin todella merkittävää työtä maansa hyväksi. Eräillä heistä oli niin hyvät suhteet Tukholman tärkeimpiin lehtiin, että useat niiden Suomea käsittelevät pääkirjoitukset olivat heidän kynästään lähtöisin. Vaikutusvaltaisimpia olivat itsenäisyysliikkeen Tukholman-toimiston johtaja filosofian tohtori Herman Gummerus ja kulttuuripiireissä hyvin arvostettu kirjallisuudentutkija, professori Werner Söderhjelm.
Mannerheimista ja kapinasta ei silloin tiedetty mitään. Vastoin kaikkia realistisia analyyseja niin Suomen itsenäisyys kuin Leninin valta vakiintuivat ja mahtava keisarillinen Saksa luhistui.
Kaiken kaikkiaan täytyy todeta, että kriisiajan liemessä kiehuvan silmin tilanne näyttää aika lailla toiselta kuin vuosien kuluttua jälkiviisauden valossa ja nojatuolin rauhasta katsoen.
[Näin oli lausuttu Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 4–5/2011 16.6.2011 julkaistussa Seikko Eskolan kirjoittamassa artikkelissa Suomi 1917 Ruotsin silmin.]
Kyllä Suomi onkin Ruotsin historian ja kulttuurin hedelmä ainakin siinä mielessä, että jos (varsinais)suomalaiset ja hämäläiset olisivatkin joutuneet Novgorodin eivätkä Ruotsin alamaisuuteen, ei täällä pahemmin suomea puhuttaisi eikä demokratiaa tunnettaisi.
VastaaPoistaPaitsi ehkä jos valloitus olisi tapahtunut suhteellisen myöhään. Mutta siinä vaiheessahan ei olisi ollut enää myöskään itsenäistä Novgorodia.
PoistaRuotsalaiset instituutiot olivat sinänsä kyllä hyvä asia.
Suomenniemen harva asutus myös suojeli meikäläisiä maaorjuusinstituutiolta.