Erilaisuuden tunnustaminen ei merkitse syrjintää. Mutta me luemme toisiamme koko ajan väärin. Ihminen ja sen tulkinta on vaikea oppiaine. Tuntuu, että on vain kaksi vaihdetta erilaisuuden kohtaamiseen: värisokea poliittinen korrektius tai hyökkäävä epäluulo.
Siksi kaivattaisiin armoa ja anteeksiantoa, nöyriä hyveitä, joita evankelisluterilainen kirkkomme yrittää julistaa vaikka sen itse on niitä niin vaikea osoittaa. Jokainen meistä voisi omaksua edes rahtusen armollisuutta sekä valmiutta sietää virheitä, joista ihmisen elämä kuitenkin pääosin koostuu.
[fyysikko Kari Enqvist Ylen sivuilla 17.1.2018 julkaistussa kolumnissaaan Pulaa on armosta ja anteeksiannosta]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti