Raa'at henki- ja väkivaltarikokset ovat usein sellaisia, jotka järkyttävät asianomaisten lisäksi myös muita ihmisiä. Eriksson ymmärtää täysin, että tekijän puolustaminen tuntuu pahalta ja ehkä jopa siltä, että tehdystä rikoksesta yritettäisiin tehdä hyväksyttävää.
Näin asia ei tietenkään ole. Eriksson korostaa, että oikeusjärjestelmä on rakennettu sen varaan, että kaikilla on oikeus puolustukseen.
– Toisella puolella on aina poliisi ja syyttäjä. Järjestelmä on vahva, eikä syytetyllä ole mahdollisuutta saada oikeutta ilman asianmukaista puolustusta.
Hän ei tunne huonoa omaatuntoa siitä, että avustaa ihmistä, jonka väitetään tehneen jonkun hirveän teon.
– Siitä voisin tuntea huonoa omaatuntoa, jos tiedän että olisin voinut tehdä jotain enemmän, mutta en tehnyt. Asianajajan tehtävä ei ole olla päämiehensä tuomari. Jos niin tekee, on se iso virhe.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 9.12.2018 julkaistussa Emma Hinkulan kirjoittamassa uutisartikkelissa Miltä näyttää murhaajan mielessä? – Sen tietää ehkä parhaiten Kari Eriksson, joka on puolustanut sarjakuristajaa ja kymmeniä henkirikoksen tehneitä.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti