Tämän hetken suurimmassa nosteessa oleva ehdokas, kalifornialaissenaattori Kamala Harris on puoliksi musta, puoliksi intialainen.
Harris on valovoimainen ensimmäisen kauden senaattori, joka ei ole vielä kulunut Washingonin valtapiireissä. Vedonlyöjät uskovat nyt eniten Harrisin ehdokkuuteen.
Hän on edustaa selkeästi sellaista liberaalia, uudenlaista naispoliitikkoa, jota ainakin puolueen aktivistit etsivät.
Mutta Harris on myös Clintoneiden ja Obaman kaltainen poliitikko, jolla on liberaalien mielipiteiden lisäksi myös erittäin hyvät suhteet niin sanottuun isoon rahaan ja bisnesmaailmaan. Se epäilyttää monia aktivisteja, jotka haluavat selkeää muutosta.
Ja monien demokraattien mielestä sellainen ehdokas, joka haisee liiaksi Wall Streetiltä tai eliitiltä, ei voi menestyä Trumpin vahvaa työläiskannatusta vastaan.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 10.3.2019 julkaistussa Esko Varhon kirjoittamassa uutisartikkelissa Kamala, Beto – vai kenties Pormestari Pete? Taistelu Trumpin haastajasta on alkanut. Aiheeseen liittyy myös juuri joku päivä sitten julkaistu Ylen artikkeli Trumpin haastajat – He tavoittelevat demokraattien presidenttiehdokkuutta 2020.]
[PS:]
[Itse kannatan ehdottomasti Kamala Harrisia Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.]
[Mutta kommentoisin tässä siteeraamaani uutisartikkelin kohtaa toteamalla, että ei minusta liberalismi mitenkään kiellä oikeistolaisia kantoja ja kannanottoja. Monet liberaalit ovat olleet sosiaalisesti täysin vastuuntunnottomia. Jos haluat, niin voit tutustua selontekooni liberalismista täällä. Ja selontekooni konservatismista voit tutustua täällä. Selontekooni liberalismin ja konservatismin välisestä suhteesta voit tutustua täällä.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti