Saarikivi puhuu myös koko ajan erikoisessa me-muodossa. Me olemme ökyrikkaita, meidän pitäisi hävetä. Mutta kaikki suomalaiset eivät ole Saarikiven asemassa. Saarikivi saa tehdä (julkisista varoista maksetulla) hyvällä professorin palkalla mielekästä ja arvostettua työtä. Valtaosalla suomalaisista on huomattavasti pienemmät tulot, eikä työ kaupan kassalla muutenkaan ole niin hauskaa.
Talouskasvu on sitä, että nämä muutkin voivat tavoitella Saarikiven elämänlaatua. Mutta Saarikiven mielestä ihminen on ahne, jos haluaa itselleen ja lapsilleen samaa, jota Saarikivellä jo on. Saarikivi on lenkki ikivanhassa ketjussa, jossa yhteiskunnan etuoikeutetut vastustavat muutosta, koska asiat ovat heidän näkökulmastaan ihan hyvin juuri nyt.
[Heikki Pursiainen Liberan blogissaan 28.12.2018 julkaisemassaan merkinnässä Janne Saarikiven tympeä uudenvuodenpuhe]
[I
PS. Mainittu Saarikivi on kielitieteilijä. Itse suhtaudun
kielitieteeseen suopeasti. Tätä julkaistumaan ajastaessani olen ollut
lukemassa erästä kielitieteen perusteosta.]
[II PS. Kirjoituksen lopusta löytyy myös linkki Janne Saarikiven vastineeseen, joka kannattaa lukea.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti