Yksi keskeinen asia, mitä ehdin
Hommafoorumilla virkkoa, ennen kuin katsoin efforttini siellä suhteessa
tuloksiin olevan pahasti miinuksella, oli seuraava: vaikka en itsestäni osaa olla huolissani, minulla on pientä jälkikasvua
enkä mä halua jättää niille etnohelvetiksi muuttunutta konkurssipesää
perinnöksi. Ja jos sen asianlaidan muuttaminen vie kaiken mitä mulla on
tarjota, on se mun silmissä pieni hinta. Tästä miehisessä hyveessä
on pohjimmiltaan kyse. Hyvyyden ja oikeuden puolella taistelemisesta. Etenkin silloin, kun siitä ei kiitokseksi silitetä päätä.
[Näin oli lausuttu Miehinen tekijä -blogissa 22.3.2018 julkaistussa merkinnässä Miehisen miehen tie.]
[PS. Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa kirjoitelmani Hommaforum-keskustelupalstasta.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti