Jotta tieteellisellä tutkimuksella olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tarvitaan myös suomenkielisiä julkaisuja. Osaksi tähän on apua tiedettä kansanomaistavista, popularisoivista artikkeleista.
Niistä ei kuitenkaan ole samaa mitattavaa hyötyä, sillä julkaisufoorumissa luokitelluista lehdistä tai kustantajista saa paremmat vaikuttavuuspisteet, joilla mitataan yliopistoille jaettavaa rahaa.
– On tärkeää, että tiedettä paitsi yleistajuistetaan kotimaisilla kielillä, myös tutkimusartikkeleita julkaistaan relevanteissa tieteellisissä lehdissä kotimaassa. Tässä on tietysti alakohtaisia eroja, sanoo Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vaattovaara.
Hänen mielestään julkaisufoorumin pisteluokitukset syrjivät suomen kieltä. Joillakin tieteenaloilla ei ole lainkaan pisteytettyjä suomenkielisiä julkaisuja. Tämä johtaa siihen, etteivät tutkijat halua kirjoittaa suomeksi.
Samaa mieltä on myös Turun yliopiston professori Maija-Liisa Helasvuo.
– Artikkelien luokittelusysteemi syrjii kaikkia muita kieliä paitsi englantia. Ylimmässä luokassa ei ole minkään muun kielisiä julkaisuja kuin englannin. On aloja, joilla englannin asema keskeisimpänä kansainvälisenä kielenä ei ole mitenkään itsestään selvä.
– Esimerkiksi viestinnän alalla ei ole kakkostason suomenkielisiä julkaisufoorumeita, tarkentaa Jyväskylän yliopiston professori Esa Lehtinen.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 14.3.2018 julkaistussa Markku Sandellin kirjoittamassa artikkelissa Suomi
on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu
arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti