S Sosialidemokraatteja pidettiin itänaapurissa fasisteina

Mistä moinen, suorastaan itsetuhoinen uhkarohkeus? Myös Suomen tapahtumia ymmärtääkseen on tunnettava kansainvälinen kehitys. Jo vuonna 1928, ensimmäisen 5-vuotissuunniyelman alkaessa Neuvostoliito kommunistinen puolue omaksui sen linjan, että suurimpana poliittisena vaarana kaikkialla oli nyt sosialidemokratia ja nimenomaan sen vasemmistosiipi, jota vastaan kaikki voimat oli keskitettävä.

Tosiasiassa, tämän äkkiväärän tukinnan mukaan, sosialidemokraatit olivat objektiivisesti fasisteja, koska heidän toimintansa ja etenkin heidän vasemmistosiipensä toiminta söi kannatusta ainoalta aidolta fasismin ja koko kapitalismin vastustajalta eli kommunisteilta. Sitä paitsi sosialidemokraatit kannattivat porvarillistenkin maiden aseistaustumista, kuten oli ilmennyt jo vuonna 1914. Niinpä tulikin puhua sosiaalifasisteista eikä sosialidemokraateista. Tämä linjaus velvoitti kaikkia Kominternin jäsenpuolueita.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 19.11.2023 julkaistussa merkinnässä Tehtihin mitä taharottihin.]

[Tässä mainittu Neuvostoliiton diktatorisesti hallitsevan kommunistisen linja sai aikaan sen, että Saksassa oli kovin vaikea perustaa minkäänlaista sosialidemokraattien ja kommunistien natsien vastaista yhteisrintamaa. Ja niin kommunistit puhuivat vielä sosialidemokraateista natsien sisaruksina, kun nämä jo kärräsivät sosialidemokraatteja keskitysleireihin.]

[Lisäksi natsi-Saksa ja Neuvostoliitto solmivat 23.8.1939 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen, jonka salaisen lisäpöytäkirjan perusteella maiden välissä olevat tietyt maat jaettiin kummankin valtion etupiireihin. Natsi-Saksan etupiiriin sisällytettiin osa Puolasta ja Liettua. Neuvostoliiton etupiireihin sisällytettiin Suomi, Viro, osa Puolasta ja Romanian Bessarabia.]

[Neuvostoliiton kommunistinen puolue puhui nyt tästä eteenpäin, että länsivallat olivat uhka rauhalle natsi-Saksan sijaan.]

[Kävi sitten niin, että syyskuun ensimmäisenä päivänä natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta. Maat jakoivat Puolan keskenään.]

[28. syyskuuta natsi-Saksa ja Neuvostoliitto tekivät lisäsopimuksen, jonka perusteella Liettua siirrettiin Neuvostoliiton etupiiriin ja natsi-Saksa sai "korvaukseksi" isomman osan Puolasta.]

[23. lokakuuta 1939 allekirjoitetun hankintasopimuksen mukaan Suomi osti Italiasta joukon Fiat G.50 -hävittäjälentokoneita. Hyvänä Neuvostoliiton sopimuskumppanina natsi-Saksa kielsi kuljettamasta koneita alueensa halki Suomeen. Ne saatiin kuitenkin lopulta toimitettua perille muuta kautta.]

[30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Sopimuksen perusteella natsi-Saksa pysyttäytyi puuttumasta asiaan.]