Stanovich käyttää analogiana parisuhdetta. Oletetaan, että nainen epäilee rakastamansa miehen pettäneen häntä. Tällöin toive parisuhteen jatkumisesta voi saada naisen epäilemään uskottavimpiakin syrjähypystä kertovia seikkoja. Jopa tieteessä on tällaisia aiheita – esimerkiksi ryhmien väliset kognitiiviset erot – joissa mahdollisten ikävien sosiaalisten seurausten vuoksi osa tutkijoista edellyttää todisteilta tavallista korkeampia standardeja. (On huomattava, että korkeampien standardien vaatiminen saattaa olla haitallista, mikäli tutkimusväitteistä koituvia kielteisiä seurauksia ole osoitettu. Tutkimustulosten sivuuttaminen poikkeavalla tavalla saattaa esimerkiksi lisätä kansalaisten epäluottamusta tieteen kykyyn toimia puolueettomasti.)
[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon blogissa 23.11.2022 julkaistussa merkinnässä Minä ja minun näkökulmani, joka on kanadalaisen psykologin ja emeritusprofessorin Keith Stanovichin vuonna 2021 julkaistuneen kirjan The Bias that Divides Us: The Science and Politics of Myside Thinking arvostelu.]
[PS. Minusta on tarpeeton kirjoittajan käyttämä anglismi "korkeammat standardit". Kysehän on siitä, että joissakin kysymyksissä omien mielen syiden vuoksi joiltakin väitteiltä edellytetään vahvempia perusteluita.]
Mikäli tieteessä halut, toiveet, luulot ja kuvitelmat saavat ja voivat kävellä faktojen yli, kyseessä ei ole tiede vaan jotain muuta.
VastaaPoistaNo ei. Mutta tosin on olemassa myös vaikeita tutkimusasetelmia, joissa on vaikeampi saada itse asiasta selvää.
Poista