Menneiden haikailu on joka tapauksessa etuoikeutettujen länsimaisten luksusta, Elliott painottaa.
– Muualla maailmassa paskamyrsky jatkuu. Esimerkiksi Kiinassa ei ole homojen oikeuksia, koska virallisesti ei ole edes homoja. Ei tarvitse nähdä ihmisoikeusongelmaa, kun kiistetään näiden ihmisten olemassaolo.
Elliott uskoo, että muutos tulee, kun sitä tarpeeksi kovaan ääneen vaaditaan.
– Heistä ei ole tarvinnut piitata niin kauan, kun he ovat olleet hiljaa, eivätkä vaadi mitään. Nuoret homoseksuaalit vaativat nyt oikeuksia. Hallitus alkaa tajuta, että meillä voi olla ongelma, jos maassa on 120 miljoonaa homoa. On kiinnostavaa nähdä, miten tässä käy.
Rakenteellisten vääryyksien lisäksi perattavaa riittää myös katutasolla. Elliott on kauhuissaan homoseksuaalien Venäjällä kokemasta väkivallasta.
Hänen mielestään sen taustalla on homofobiaa. Se on opittua. Siksi siitä voi oppia myös pois.
– Näin toimii aivopesu. Ei kukaan synny homokammoisena, vaan sellaiset asenteet on hakattu vasaralla ihmisten päihin. Se ei ole heidän omaa syytään. Jotain on kuitenkin pakko tapahtua, että heidät saadaan opetettua pois siitä.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 29.9.2018 julkaistussa Sanna Vilkmanin kirjoittamassa uutisartikkelissa Priscilla, aavikon kuningatar -kulttielokuvan ohjaaja Helsingissä: "Nykysäännöillä tämän elokuvan tekeminen olisi mahdotonta".]
[PS. Veikkaan, että kaikkein pahin homoseksuaalien asema on tällä hetkellä islamilaisissa maissa. Ja veikkaisin, että toiseksi pahin asema eräissä mustan Afrikan kristityissä maissa. Pohjois-Korea on toisaalta näissä kysymyksissä suuri musta aukko. Mitä me tiedämme homoseksuaalien kohtalosta siellä? Joka tapauksessa se tiedetään, että maassa syrjitään toisinajattelijoiden lisäksi vammaisia.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti