Vastoin yleisrealistista arviota enemmistövaltaan siirtyminen ei
aiheuttanut kaaosta Etelä-Afrikassa. Suurelta osin ansio kuuluu Mandelan
persoonalle. Hän onnistui vakuuttamaan valkoisen vähemmistön aikeistaan
ja myös toteutti ne. Mutta Mandelankaan mahti ei ulotu loputtomiin
haudan taakse. Kova suoritus oli jo se, että hänen perintönsä sai
pidettyä maan afrikkalaismittarein rauhallisena sen toistakymmentä
vuotta, joka kului presidenttipestin päättymisestä kuolemaan. Viisi
vuotta myöhemmin Afrikan vaurain valtio on vajoamassa samaa
kehitysmaaluokkaan naapureidensa kanssa - tosin hämmentävän hitaasti
edelleen, mutta eiköhän käynnissä oleva maareformi vauhdita liikettä
Zimbabwen malliin.
[Näin oli lausuttu Jaskan pauhantaa -blogissa 16.5.2018 julkaistussa merkinnässä Heimostaan huononneet, jossa esitellään onnistuneita suuria mustan Afrikan johtajia.]
[PS. Jäämme tosiaan odottamaan, että mitä valkoisten kolonialistien jälkeläisten nykyinen lakiin perustuva ahdistelu tulee aiheuttamaan maalle.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti