Ostermundigenin puusepänverstaassa kello on tasan puoli neljä iltapäivällä. On vuorossa iltapäiväkahvit, sveitsiläisittäin Zvieri. Michel Stehelin ja muut oppisopimuskoulutettavat alkavat valmistaa kahvia koko työyhteisölle.
Kahvin keittäminen on oppisopimusopiskelijoiden tehtävä.
Sveitsiläisfirmat kokevat sen sijaan tehtäväkseen uuden sukupolven kouluttamisen, huolimatta siitä, että ainakin parina ensimmäisenä vuonna koulutettavat ovat enemmän taakka kuin tulonlähde yrityksille.
Yritykset maksavat harjoittelijoiden palkan, oppikirjat ja erikoistumiskurssit. Kolmantena ja neljäntenä vuonna he ovat jo tehokkaita työntekijöitä.
Verstaan omistaja Markus Schneider kummastelee kysymystä siitä, miksi yritykset ottavat niin paljon koulutettavia Sveitsissä. Hänen mielestään tulevan sukupolven kouluttaminen on – totta kai – yritysten omissa käsissä.
– Hyödymme itse siitä, että myöhemmin alalta löytyy hyviä työntekijöitä. Jonkunhan heidät pitää kouluttaa.
[Näin oli lausuttu Suvi Turtiaisen kirjoittamassa 8.5.2018 Ylen sivuilla julkaistussa artikkelissa Unohda pankit ja Toblerone – Sveitsin rikkauden perusta on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu puuseppiä ja pankinjohtajia.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti