Nyt tiedämme esimerkiksi, että me länsimaiset ihmiset emme saa harrastaa
"kulttuurista omimista", eli toisille kulttuureille ominaisia asioita,
kuten musiikkia, taiteita, pukeutumista ja huvittelua. Pikkupoikien
intiaanileikit on kielletty meiltä intiaanipäähineiden ohella,
Tiernapojat ovat synkässä pannassa, ja esimerkiksi "valkoisen" naisen
pukeutuminen kimonoon on mitä raskauttavin teko. Maailmankuulu
popmuusikko sai sangollisen satikutia esittämällä reggaelta kuulostavaa
musiikkia, vaikkei ollut mitenkään jamaikalaissyntyinen. Olen itse
samassa veneessä, kun olen sovittanut ja esityttänyt niin
juutalaislauluja kuin negrospirituaaleja (ja samalla syyllistynyt
kielletyn väriä merkitsevän sanan käyttämiseen). Satujen sensuroiminen
Muumista ja Pepistä alkaen on jo vakiintunutta toimintaa, ja vaarallista
on myös ääneen kaivata Laku-Pekkaa, Mustaapekkaa tai neekerinpusuja.
Samaan aikaan aasialaiset ja afrikkalaiset käyttävät länsimaisia
asusteita ja teknologiaa, ja esittävät länsimaista musiikkia, mutta se
on tietysti aivan toinen asia.
[säveltäjä Kari Rydman blogissaan 7.6.2018 julkaisemassaan merkinnässä Synkkä yksinpuhelu]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti