Vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus. Siinä troika, joka on kaikunut korvissani niin kauan kuin muistan ajassa taaksepäin ja joiden pitäisi olla ensimmäiset puolapuut työväen valtaan tultaessa.
Näissä oloissa tuntui hirtehishuumorille vetää noita sanoja edes mielikuvitelmiinsa. Eikä niitä julkisesti siellä näkynyt, ei kuulunut. Lienee liekkunut heikkona virvana jonkun yksilön muistossa kuin sammunut tulivuori.
Ollakseni rehellinen täytyy sanoa, että porvarillisessa yhteiskunnassa tiesin päivätyöni jälkeen saavani lopun vuorokaudesta käyttää omiin harrastuksiini ja yleensä miten tahdoin.
Kun Neuvosto-Venäjän työläinen vapautui varsinaisesta ammattityöstään, oli hänen pakkomääräyksestä mentävä kokouksiin ja talkoihin, ja katujen puhdistamiseen.
[säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kangas oltuaan Suomen valkoisten
rangaistusta paossa Neuvosto-Venäjällä jonkin aikaa, Ylen sivuilla
julkaistun Laila Kankaan toimittaman jutun Pakolaisena Venäjällä: Neuvostoperiaatteen toteuttaminen - säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kankaan tarina 1918-1920 mukaan]
[PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa seuraavat kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia Liberalismiwikistä:]
Lenin
Neuvostoliitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti