S Sikamessias- ja Sikavaakuna-teokset

Tuori on rajannut kirjansa kymmenkuntaan oikeustapaukseen, kenties Wuoren tärkeimpiin.

Ensimmäinen rypäs ajoittui 1960- ja 70-lukujen vaihteeseen. Niissä oli kyse sanan- ja ilmaisunvapaudesta.

Kun vieraat kiipesivät Helsingin Taidehallin portaat vuonna 1969, heidät otti vastaan taiteilija Harro Koskisen Sikamessias, kolme metriä korkea vaaleanpunainen, lempeän näköinen sika, joka riippui sorkistaan lautaristillä.

Hieman edempänä sijaitsi Sikavaakuna, saman taiteilijan teos, jossa Suomen valtakunnanvaakunassa miekkaa pitelee leijonan sijaan pulska sika.

Koskinen oli odottanut teoksista polemiikkia, mutta ei kuitenkaan syytteitä jumalanpilkasta sekä valtakunnanvaakunan julkisesta häpäisemisestä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 27.12.2023 julkaistussa Paavo Teittisen kirjoittamassa artikkelissa Matti Wuori oli kolmea­toista kieltä puhuva keikari ja Green­peacen johtaja, joka muutti suomalaista oikeus­kulttuuria, joka on Kaarlo Tuorin tietoteoksen Matti Wuori – Tapauskertomuksia Suomesta esittely.]

[On olemassa Wikipediassa sivu Matti Wuoresta (1945-2005).]

[Aiheeseen jotenkin liittyen, tuntuu siltä, että joissakin asioissa Suomessa ei olla menty ollenkaan eteenpäin viimeksi kuluneina vuosikymmeninä.]

[Jos Wuori olisi elänyt joitakin vuosia pitempään, niin hän olisi saattanut päätyä puolustamaan Jussi Halla-ahoa (s. 1971) oikeudessa. Ja sama sitten vielä Lingua Franca Novan kielellä.]

[Harro Koskinen on tehnyt yhtä pahaa taidetta kuin Jussi Halla-aho, mutta silti näistä kahdesta vain toisen virallisehko julkinen sana muistaa sananvapauden marttyyrinä.]

[Jiri Keronen on aikoinaan myös julkaissut omassa blogissaan Halla-ahon tuomioon johtaneen kirjoituksen. Jokainen voi lukea sieltä tekstin ja päätellä itse, että oliko tuomiossa ollut päätä tai häntää.]

[Ja seuraavasta voit lukea Annele Rantavuoren ja Anne Mikkolan aiheeseen liittyvän blogitekstin: Onko tarkoitus suojella ihmistä vai uskontoa?.]