Jos Venäjä uppoaa laajentumishakuiseen Äiti Venäjä -kulttiin, Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Hädän hetkellä ystävät tunnetaan. Tämän vaihtoehdon pitäminen selkeänä mahdollisuutena vaati suhteiden vaalimista Washingtoniin, mutta myös Turkkiin ja Unkariin. EU-politiikkaa ei saisi liikaa törmäyttää kansalliseen turvallisuuteen. Ehkei niin sitten loppujen lopuksi käynytkään. Puolakin on päässyt sodan myötä takaisin hyviksien kirjoihin.
[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 18.3.2023 julkaistussa Mika Aaltolan kirjoittamassa kolumnissa Selviytyminen on Suomen idea.]
[PS. Voin hyvin kuvitella, kuinka nationalismin vastustajat tätä nykyä repivät pelihousujaan.]
Eivät ne näytä pelihousujaan repivän, vaan Suomen tasavallan hallitusta kappaleiksi, koska siellä on nyt liikaa nationalisteja.
VastaaPoistaNiin. Nyt kelpaa repiä, kun ollaan pitkähköltä tuntuneet odotusajan jälkeen jo vihdoin päästy puolustusliitto Naton jäseneksi. Kansalliselle yksituumaisuudelle ei heidän piirissään ole enää sosiaalista tilaisuutta. Paitsi siinä mielessä, että maahanmuuttokriitikoiden tulisi heidän mielestään antautua täydellisesti ja luopua realismista, arvoistaan ja maailmankatsomuksestaan.
Poista