lauantai 1. heinäkuuta 2023

S Halla-aho: Yritysten edut ei ole sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu

 Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.

– Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.

– Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.

Jos yritysten etu todella – Hesarin linjauksen mukaisesti – on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.

– Sehän olisi yritysten etu – eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu. 

[Näin oli lausuttu Suomen uutisissa 21.4.2023 julkaistussa uutisartikkelissa Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle.]

2 kommenttia:

  1. Yhteiskunnissa yleensä toimii kolme sektoria:
    julkinen, yksityinen ja kolmas eli kansalaisjärjestöt.
    Todellisen äärioikeiston eli anarkoliberalismin mielestä julkista sektoria ei tarvita laisinkaan, äärivasemmiston mielestä taas muuta kuin julkista ei tarvita.

    Anarkoliberalistien teoriaa ei ole kokeiltu missään, ellei Somaliaa oteta lukuun.
    Pohjois-Korea todistaa parast'aikaa pelkän julkisen sektorin olemassaolon hieman huonohkosti toimivaksi kansakunnan ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

    Mutta pelkkä kansalaisjärjestövaltio?
    Voitaisiinko Saksalaisen Ritarikunnan keskiaikainen valtio Baltiassa katsoa sellaiseksi?
    No, eipä sitäkään ole aikoihin enää ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansalaisjärjestövaltio olisi tavallaan anarkistisen teorian mukainen.

      Somaliassa on kyllä toiminut hienosti ajatus kansalaismiliisistä.

      Poista