Sopimus tarjosi Stalinille myös erinomaiset mahdollisuudet aluelaajennuksiin. Paitsi että Puolan itäosasta ja Baltian maista saatiin puskurivyöhyke lännestä tulevaa hyökkäystä vastaan, näille alueille päästiin myös tuomaan sosialismi. Jopa maanpaossa elävä Lev Trotski osoitti ymmärrystä miehityksiä ja Suomen-hyökkäystä kohtaan, koska uskoi Neuvostoliiton kaikesta huolimatta poistavan pahimman kapitalistisen riiston noista maista. Laajentuminen sopi Trotskin ajatukseen maailmanvallankumouksesta, ja Stalin saattoi tuntea ylemmyyttä vastustajaansa kohtaan päästessään itse toteuttamaan tämän ideaa käytännössä. Ja mikä tärkeintä, sota jossa eurooppalaiset suurvallat näännyttäisivät toisensa Neuvostoliiton pysyessä ulkopuolella, mahdollistaisi myöhemmin sosialismin levittämisen entistä laajemmalle.
[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 9.5.2023 julkaistussa kirjoituksessa Stalin ja toinen maailmansota, joka on sitaatti miehen kirjasta Stalinin muotokuva.]
Tietysti Trotski kannatti imperialismia, olihan hän Imperialistisen Roistovaltion kasvatti.
VastaaPoistaLenin lausahti, että kun bolševikkia vähän raaputtaa pinnasta, esiin tulee isovenäläinen chauvinisti.
Sellainen tuli esiin Trotskin muodossa juutalaisesta Bronšteinistakin.
Minusta on kuitenkin ihan uskottavaa ajatella, ettei Trotski olisi ollut isovenäläinen shovinisti. Hän kannatti kommunistisen "vallankumouksen" leviämistä ja levittämistä. Paskiainen hän kyllä oli. Hän halusi olla julma, koska Lenin ja leninismi vaativat julmuutta. Sitä hän ilmeisesti osoitti ihan tarpeeksi maansa sisällissodan vuosina.
PoistaToki hän olisi osoittanut ilahduttavaa itsenäisyyttä, jos olisi vaatinut, että esim. idosta olisi tehty Neuvostoliiton kansainvälinen kieli venäjän sijaan. Leninismissä oli alun alkaen joka tapauksessa mukana jonkinlaista yritystä ottaa huomioon vähemmistökansojen tuntoja. Tosin yksipuoluediktatuurin olemassaolo ei lopulta paljoa edistänyt sitä.