”Itä-Ukrainassa vallitsi 2010-luvulle asti jonkinlainen kaipuu Neuvostoliiton aikoihin. Nyt se on kadonnut.”
Uutta itsenäisyyttä edeltäneet ja 2000-luvulla jatkuneet Maidan-mielenosoitukset vahvistivat uudenlaista kulttuuri-identiteettiä, mutta kielellä ei ollut siinä kovin suurta väliä.
”Ukrainan itsenäistyessä oli vielä yleistä, että ukrainaa puhuivat isovanhemmat, mutta lastenlasten kieli oli venäjä. Sittemmin ukrainan asema on hitaasti palautunut”, Balk sanoo.
Jussi Nuorluoto muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi suositussa Kansan palvelija -tv-sarjassa puhutaan enimmäkseen venäjää. ”Vain uutistenlukijat käyttävät ukrainaa!”
Uutisten lukeminen ukrainaksi taas johtuu uusista kielilaeista, joiden mukaan ukraina on maan ainoa virallinen kieli, samoin koulujen ensisijainen opetuskieli.
”Eri kieliä samoin kuin erilaisia sekakieliä käyttäviä on kuitenkin paljon, ja siihen suhtaudutaan arjessa sallivasti, vähän kuin Sveitsissä tai Belgiassa, joissa myös vaihdellaan sujuvasti kielten välillä”, Nuorluoto kuvaa.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 30.5.2022 julkaistussa Suvi Aholan kirjoittamassa artikkelissa Sinikeltainen kulttuurimaa.]
Tämä Sveitsin ja Belgian vertaaminen Itä-Ukrainan kielitilanteeseen kaipaisi hieman tarkennusta:
VastaaPoistaBelgiassa flaamista on helpompi vaihtaa sujuvasti saksaan kuin ranskaan, josta taas on Sveitsissä helpompi vaihtaa italiaan tai retoromaaniin kuin saksaan.
Kyllä noin.
Poista