perjantai 13. joulukuuta 2019

S Surusilmäiset ministerit

Uusi hallitus koostuu nyt lähinnä nuorehkoista naisistä, mikä on poliitikkojen ja median mukaan joko a) hienoa tasa-arvoa, lasikaton murtamista ja edistyksellisyyttä tai b) kammottavaa Spice Girlsiä ja miesten alistamista. Meikästä taas sillä ei ole mitään väliä, että mitä sukupuolta ministerit ovat tai mikä heidän ikänsä on. Ainoa merkityksellinen funktio sukupuolella on se, että naiset näyttävät televisiossa paremmalta kuin miehet. (Juuri tämän vuoksi äänestän itse aina naista, jos on kaksi yhtä hyvää ehdokasta ja ainoa ero on sukupuolessa.)

Se, mikä on olennaista hallituksessa, on pätevyys ja ennen kaikkea päättäjien ideologia. Ja sen vuoksi, että näiden päättäjien ideologia on hyvin pitkälle vedettyä intersektionaalista vihervasemmistolaisuutta ja uhriutumiskapitalismia, veikkaan homman menevän vielä hullummaksi kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. Jos luulitte, että sekoilu on lopetettu, niin vielä mitä: kohta vedetään taas.

Politiikassa yksi paskimmista asioista on se, että poliitikot hakkaavat nuijalla läpi siitä vaan jotaki monien miljoonien budjetteja miettimättä asiaa paljon yhtään, mutta samaan aikaan jauhavat iät ja ajat jostain tyhjänpäiväisestä roskasta tyyliin sukupuolineutraalit vessat tai se, että onko eduskunnan puhemies alistava termi. Ja tämä hallituskokoonpano edustaa juuri sitä identiteettipolitiikkaa, jossa ei ole mitään väliä sillä, miten monta miljardia otetaan velkaa tai kuinka paljon ihmisiltä verotetaan. Väliä on ainoastaan sillä, että on suuria unelmia ja surusilmäisiä kyyneltarinoita. Ismit ovat tärkeämpiä kuin todellisuus ja unelmilla on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä yhteiskunnassa oikeasti tapahtuu.

Veikkaankin, että seuraavan runsaan 3 vuoden aikana tulemme näkemään entistä enemmän identiteettipolitiikkaa ja entistä vähemmän todellisuudessa merkityksellisiä kysymyksiä. Suomi tulee velkaantumaan entistä nopeammin, pisa-tulokset tulevat laskemaan entisestään, työllisyyskehitys tulee olemaan muihin EU-maihin verrattuna entistä hitaampaa ja niin edelleen. Samaan aikaan huoli rasismeista, fasismeista, sadismeista, feminismeistä, bismeistä, dismeistä ja ismeistä lisääntyy entisestään.

Kun maailma on tulessa, tärkeintä on miettiä, minkä värinen ratikka meillä on.

[Jiri Keronen Facebookissa 9.12.2019]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti