Meinander muistuttaa, että kaikissa uusissa valtioissa upseeriston muodostivat nuoret kansallismieliset, jotka suhtautuivat jyrkän kielteisesti väistyvään imperiumiin. Jääkärit eivät siis tässä suhteessa olleet poikkeus, vaan sääntö.
Oleellisena erona Meinander pitää suhtautumista demokratiaan. Muualla upseerit olivat osaltaan vastuussa maittensa siirtymisestä diktatuuriin. Suomessa jääkärit pysyivät hallitusten takana, myös Lapuan liikkeen aikana.
– Vaikka sisällisodan jälkeen moni oli pettynyt, pääosa jääkäreistä kuitenkin kunnioitti demokratiaa.
Meinander hakee selitystä jääkäriliikkeen syntyvaiheesta. Jääkäriliike syntyi vastalauseena Venäjän sortotoimille.
– Jääkäriliikkeen perustivat ylioppilaat, jotka olivat edistyksellisiä ja vaativat kansalaisille enemmän poliittisia oikeuksia.
Ongelmana jääkärit näkivät juuri kajoamisen demokratian ytimeen, autonomiaan, eduskuntaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Tämä idea kantoi 1930-luvun alun Lapuan liikkeen paineessakin, arvioi Meinander.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 15.11.2019 julkaistussa Mikko Pesosen kirjoittamassa artikkelissa Jääkärit olivat itsenäisyysmiehiä, mutta myös bolsevikkeihin rinnastettavia vallankumouksellisia.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti