Rokotusten menestystarinat jäävät tänä päivänä helposti varjoon, kun eri
medioissa painotus on vahvasti siirtynyt käsittelemään niitä, kuitenkin
rokotettujen ihmisten määriin nähden harvinaisiin inhimillisiin
tragedioihin, joissa kyse on rokotuksen haittavaikutuksesta.
Tasapainoinen tiedonjakaminen tarkoittaa sitä, että väestölle kerrotaan
myös rokotusten hyödyistä. Tänä päivänä päätöksiä lastensa
rokottamisesta tekevät vanhemmat, jotka kattavan rokotusohjelman
ansiosta tuskin koskaan ovat itse nähneet niitä inhimillisiä
tragedioita, joita virusepidemioitten riehuessa syntyi, ei niin kauan
sitten Suomessakin. On itsekästä olla rokottamaton hyötyjä, jonka riski
(vielä) tällä hetkellä saada esimerkiksi tuhkarokko on aika pieni sen
ansiosta, että ympärillä olevat ihmiset ovat ottaneet rokotuksen. On
suurta välinpitämättömyyttä kulkea ympäriinsä ilman rokotussuojaa.
Vaikka ihminen itse ei saisikaan esimerkiksi tuhkarokkovirustartunnasta
vakavia oireita, on hän voinut tartuttaa viruksen esimerkiksi
syöpäpotilaaseen tai henkilöön, jonka immuunijärjestelmä on muun
kroonisen sairauden takia heikentynyt. Tällaisen ihmisen kohdalla
virusinfektio voi olla kohtalokas. Ja mitä mahtaa miettiä vanhempi siinä
vaiheessa, kun oma rokottamaton lapsi onkin henkihieverissä saatuaan
infektion, joka rokotuksella olisi ollut vältettävissä?
[Näin oli lausuttu neurologi Kiti Müllerin Tiedekokki-blogissaan 14.8.2019 julkaisemassa merkinnässä Rokotukset ja virusepidemiat.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti