S Veroja vähemmän maksava työvoima ei edusta työperäistä maahanmuuttoa

Veronmaksajat rahoittavat sekä kansantalouden julkishyödykkeet (puolustus, yleinen järjestys, tuomioistuimet ja mm. infrastruktuuri), koulujärjestelmän, julkisen terveydenhuollon että sosiaaliturvan.

Maahanmuuton kokonaiskustannuksia eivät siis edusta vain ne budjettimenot, joita sen prosessointi, hallinto ja valituskierrokset oikeuslaitokselle aiheuttavat. Taloustieteen mukaan kunkin kansalaisen nettohyöty tai nettokustannus julkiselle taloudelle määräytyy sen mukaan, kummalle puolelle henkilö asettuu ns. kansantalouden keskimääräistä veroastetta.

Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta.

Bruttokansantuotteella mitattuna heidän tuottamansa kokonaistulo on 215 miljardia euroa. Kokonaisveroaste eli kaikkien maksettujen verojen suhde BKT:hen on Suomessa 44 prosenttia.

Tuolla veroasteella kerätty kaikkien verojen määrä on silloin 94 000 miljoonaa euroa. Sen verran rahaa tarvitaan kaikkien julkisten menojen kattamiseen vuosittain.

Ne, jotka maksavat tulo-, hyödyke- ym. veroja enemmän kuin 44 prosenttia tuloistaan, ovat yhteiskunnan nettomaksajia, kun taas vähemmän maksavat ovat nettohyötyjiä. Tämä koskee niin maassa asuvia kuin maahan muuttaviakin.

Laskelma on helpoin ymmärtää kuvittelemalla, että kaikilla olisi samat tulot ja sama 44 prosentin veroaste ja että kaikki kuluttaisivat ja tukeutuisivat tulonsiirtoihin täsmälleen yhtä paljon. Tällöin kukaan ei olisi nettosaaja eikä nettomaksaja. Jokainen maksaisi silloin täsmälleen saman verran veroja vuodessa eli 17 400 euroa.

Käytännössä monet saavat nettomääräisesti enemmän tulonsiirtoja kuin osallistuvat julkisten menojen rahoitukseen. Ylivoimaisesti suurin osa maahanmuuttajista maksaa yhteiskunnalle huomattavasti vähemmän veroja kuin 17,400 euroa.

CESifon selvityksen mukaan maahanmuuttajissa on laajalti lukutaidottomuutta, ja nuoretkin maahanmuuttajat ovat koulutukseltaan useita vuosia jäljessä eurooppalaisia nuoria.

Maahanmuuttajat, joilla ei ole lukutaitoa, joiden kulttuuriin kuuluu naisten pysyminen pois työmarkkinoilta, joilla on tavoitteena suuri lapsiluku ja joilla ei ole valmiiksi koulutusta, eivät edusta työperäistä maahanmuuttoa, jota presidentti Martti Ahtisaari on toivonut Kanadan esikuvan mukaan. 

[Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Suomen kuvalehdessä 17.10.2017 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Hyvinvointi­yhteiskunta ja vapaa maahanmuutto ovat kestämätön yhdistelmä]