Taisteluraportti 612-marssilta: Isänmaa puolustettu'd.
Mentiin frendien kanssa marssimaan ensimmäistä kertaa, koska media
väitti marssin olevan äärioikeistolainen tapahtuma. Aika valheellista
mainontaa, sillä pääasiassa marssilla oli täysin tavallisia tyyppejä
vähän joka puolelta yhteiskuntaa, eikä edes PVL:n tunnuksia näkynyt.
Paikalla oli työ_ukkoja, akateemisia maistereita, hippityttöjä, joku intialainen koodari, vanhuksia ja vaikka mitä.
Häpeäisitte, media, kun tuolla tavalla vedätte nenästä. Seuraavaksi
varmaan väitätte, että Battery Lightissa on nolla kaloria, mutta 100%
energiaa. Paskapuhetta, sanon minä, sillä kalori on energian
mittayksikkö.
Marssi sujui erinomaisesti ja siinä oli suuren
juhlan tuntua, kun valtava määrä jengiä käveli arvokkaasti ja
hiljaisesti rivissä itsenäisen Suomen kunniaksi. Se oli visuaalisesti
hienoimpia kulkueita, joita olen nähnyt, enkä ihmettele ollenkaan, että
se on kasvanut nykyiseen kokoluokkaansa. Ei voi kuin kiittää
järjestäjiä.
Mitään ihmeempää hämminkiä ei tapahtunut, paitsi
että joku heitti jossain vaiheessa jollain ihmeen paukkupommilla. Kytät
kuitenkin nappasivat tämän kaverin nopeasti kiinni. Siellä täällä
baarien edustalla notkui jotain epämääräisiä hyypiöitä
kommunistilippujen kanssa huutelemassa "Ei natseja Helsinkiin" ja
polttamassa jointtia, mutta siinäpä se vastamielenosoitus sitten olikin.
Ainoat miinukset olivat, että Stormheit oli perunut jatkoilta keikkansa
ja pari kertaa joku kulkueesta huusi vastamielenosoittajille jotakin
takaisin. Meikästä pitäisi antaa niiden mölisijöiden jäädä omaan
arvoonsa, koska ei niillä mitään funktiota kuitenkaan ole, minkä lisäksi
huutelu ei sovi soihtukulkueeseen.
Muutoin kyllä laatua. Tehtiin mitä piti ja ensi vuonna uudestaan!
[liberaali Jiri Keronen Facebookissa 7.12.2019]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti