Olen kirjoittamassa magnum opustani: "Lista asioista, joita vihaan". Kirjasta tulee noin muutaman tuhannen sivun mittainen eepos, jossa käsittelen tarkasti kaikki ne asiat, jotka tässä maailmassa pännivät. Yksi tällaisista asioista on se, että maailmassa on aivan liikaa asioita.
Nimittäin viikonloppuna on sekä Perussuomalaisten puoluekokous että Helsinki Pride. Tämä tekee meikälle moraalisen kriisin, koska en tiedä, että kumpaan kannattaa mennä.
Toisaalta Perussuomalaisten puoluekokouksessa voi tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko Suomen politiikkaan. Toisaalta Helsinki Pridellä voisi saada tappouhkauksen tai pari joltakin konservatiivimuslimilta ja ehkä myös MV-Lehden ja PVL:n kirjoittamaan artikkeleja siitä, miten Kerosen amerikkalaistyylinen oikeistoliberalismi mädättää kansallismielisen kentän.
Vaihtoehto 1: menen Perussuomalaisten puoluekokoukseen tekemään äänestyksessä käsitervehdyksiä, joita Jussi saa sitten selitellä medialle ja Tiina Elovaara saa twiittausmatskua.
Vaihtoehto 2: menen Pridelle loukkaamaan uskontoja Anter Yaşan kanssa ja heittämään pikkarit lavalle, kun lemppariräbägimulini Linda-Maria Roine esiintyy.
Maailma olisi huomattavasti helpompi paikka, jos ei olisi samaan aikaan useita eri vaihtoehtoja. Sen takia kommunismikin toimi niin hyvin. Keskuskomitea voittaa valinnanvapauden joka kerta.
[Jiri Keronen Facebookissa 24.6.2019]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti