S Netflixin uusi totalitaristinen seksuaalimoraali

Joku arvon lukijoista saattaa tässä kohdin toki väittää vastaan, että koska piirretyn vanilja edustaa ”heteroseksuaalista valtavirtaa”, se ei ole niin tarkkaa, miten hänen hahmoaan tulisi käsitellä. Kuuluuhan aikakautemme (intersektionaaliseen) henkeen ylipäätään menneiden vuosikymmenten johdonmukaisen tasa-arvoisen kohtelun ideaalin sijaan pikemminkin revanssihenkinen, suorastaan nautinnollinen heittäytyminen johdonmukaisiin kaksoisstandardeihin. Ollaanhan sitä sentään ”historian oikealla puolella” jne. Ja sitä paitsi, ehkäpä sen vaniljan kannattaisi ylipäätään vähän relata estojensa kanssa, vai mitä?

Mutta johdonmukaisen tasa-arvon ideaali on lopultakin, pitkällä aikajänteellä vähemmistöjen varmin ja kestävin turva. Enemmistö kun saattaa hyvin nopeasti kyllästyä revanssihenkisiin kaksoisstandardeihin. Ja opettavaisen piirroselokuvan hahmo tekee paljon enemmänkin kuin vain rentoutuu estojensa suhteen. Valistuspiirretyssä esitetyn muutoksen yhtäkkisyys ja kokonaisvaltaisuus kertoo meille paljon Netflixin ja muiden tarjoaman uuden seksuaalimoraalin totalisoivasta ja radikaalista luonteesta. Pelkkä suvaitsevaisuus ei enää riitä, kaikki pitää viedä toiseen ääripäähän. 

[Näin oli lausuttu nimimerkki Sametin Musta orkidea -blogissa 29.6.2023 julkaistussa vieraskynätekstissä Vieraskynä: Queer - Uuden ajan seksuaalimoraali (ja sen evankelistat), osa 1, jonka on kirjoittanut anonyymiksi jäävä keski-ikäinen homoseksuaalinen mies. Blogin pitäjä itse taas on konservatiivisehko tai liberaaliskonservatiivinen lesbonainen, entinen transseksuaali. Kylläpä kuulostaa pahalta.] 

[Aiheeseen jotenkin liittyen, Liberalismiwikistä löytyy kätevästi liberalismia käsittelevä artikkeli.]